Rengaskorviksia

Nämä kolma paria korviksia odottivat kuukauden päivät ennen kuin sain ne viimeisteltyä. Mallina on vanha tuttu Inarin punos, josta jo aiemmin ollaan tehty rannekoruja. 

Hopeisia rengaskorvakoruja

Materiaalina on tällä kertaa 0,6 mm hopealanka, josta on käsinkierretty punos. Tapit on tehty 0,8 mm langasta. Lukko-osat on sentään valmiina ostetut. Korviksilla on kokoa noin 2,5 cm ja ne ovat hyvin keveät :-)

Summary:
About a month ago I started to make some Sterling silver hoop earrings - yesterday I finally found some time to finish them :-)

Pattern is based on a late Iron Age silver treasure found from Lapland, Finland. Juha has earlier made a bracelet with the same technique.

These earrings are made of 0.6 mm hand twisted wire, so they are really lightweight. Diameter is about 2.5 cm.

Rivoleita

Mitäpä pitäisi tehdä, kun hopeatyökaluja ei jaksa kaivaa esille, mutta viistehiotut kivet ovat kuitenkin ajatuksissa? Noh, silloin pitää tietysti turvautua siemenhelmiin :-)

Rivolikorvakoru

Nämä korvakorut on tehty 12, 10 ja 8 mm Swarovskin rivoleista sekä Miyukin 11/0 mattavalkoisista delicoista ja 15/0 siemenhelmistä (valkoinen ja kulta). Osien välissä on lisäksi 3 mm Swarovskin helmet. Reunus on takaa avoin. Koukut tietysti hopeaa.

Rivoleissa on takana folio, jonka takia ne säihkyvät hämärimmissäkin olosuhteissa. En ole tällaisia päällystettyjä juttuja ennen käyttänyt, joten on jännä nähdä, mitenkä ne kestävät käytössä.

Korvakorujem takaosa on avoin

Summary:
These earrings are made of 8, 10 and 12 mm Swarovski rivolis. They are bezeled with Miyuki matte white 11/0 delicas and 15/0 rocailles in white and gold. I also used some 3 mm Swarovski pearls. Hooks are sterling silver.

Kukkia

Siskontytöllä oli synttärit syyskuussa, ja ensin ajattelin tehdä hänelle helmipupun. Netistä löytyi kuitenkin ohje kivannäköiseen peyote-kukkaan, ja päätinkin tehdä kaulakorun.

Kukkaketju siemenhelmistä

Kukat on tehty 11-koon Delica-helmistä ja niiden keskustana on makeanveden helmet. Kukat on lopuksi linkitetty hopearinkuloin ketjuksi. Kukkien yhdistäminen ei ollut niin helppo homma kuin etukäteen ajattelin. Ensimmäinen ongelma oli löytää tarpeeksi iso tanko. Noh, se ei sitten sopinut käsiporaan eikä myöskään porakoneen istukkaan, joten lopulta jouduin veivaamaan ne käsin. Näistä rinkuloista tuli sen verran heppoisia, etteivät ne pysyneet kunnolla kiinni. Onneksi tässä vaiheessa muistin, että ostin kesällä eräänlaisen porrastetun sormuspinnan, jolla nuo lenkit sai väännettyä paksummasta langasta.

Olisihan yhden kukan tehnytkin nopsasti, mutta niitä tarvittiin aika monta kaulakoruun :'-D Ohjetta ei onneksi tarvinnut parin terälehden jälkeen juuri vilkuilla, sillä tämä on aika yksinkertainen tehdä. Sen verran lähellä deadlinea taas liipattiin, että taidan kuitekin ensi kerralla tyytyä tekemään jonkun helmieläimen :-D

 
Summary:
This necklace was a birthday present for my niece. I found the peyote flower's instructions with lots of photos on biser.info's Master Class forum. The flowers are made of size 11 Delica beads (I used two different colors for each) and freshwater pearls. I also made some silver jump rings to connect them.

It took me longer than I thought - even though this was pretty easy to make. I think I will stick to some beaded animal next time :-)

Ysäribileet

Saimme kutsun viettää ystäväpariskunnan yhteisiä synttäreitä syyskuun alkupuolella Raumalle. Teemana oli ysäribileet, mutta paikalle sai saapua myös 60- tai 70-luvun asustuksessa. Koskapa teemajuhlat ovat aina mukavia, niin päätimme panostaa kunnolla asuihimme. Alkuperäisenä ajatuksena oli, että Juha lähtisi matkaan hippinä ja minä 90-luvun tamineissa (varsinkin kun löysin joskus käyttämäni vyölaukun ja minirepun :-D), mutta sitten suunnitelmat muuttuivat.

70-luvulta, päivää!

Anoppini oli säästänyt tämän kokohameen 70-luvulta, ja kokokin oli minulle sopiva. Toinen vaihtoehto olisi ollut 60-lukuinen valkoinen minimekko, joka oli todella upea. Aavistelin kuitenkin, että nämä "synttäribileet" saattaisivat todellisuudessa olla yllätyshäät, joten en halunnut kokovalkoista asustusta itselleni.  Anopilta tuli lainattua myös 60-luvun vedettävä rannekello, joka vielä pysyi ajassakin. Peruukki, Christian Diorin lasit, helmikirjailtu laukku sekä saappaat löytyivät kaikki eBaystä. Laukku ja lasit ovat 70-luvulta ja valkoiset saappaat ovat uustuotantoa.

Juhan vaatteet löytyivät vintage-kaupasta. Onneksi sekä paita että housut olivat sopivan kokoiset, eikä niitä tarvinnut muokata. Lasit löytyivät eBaystä, peruukki ja rintakarvat ovat Punanaamiosta. Juhalla on myös Zenith Automatic -rannekello, itsekäärittyjä sätkiä metallisessa 70-luvun savukerasiassa sekä IMCOn vanha sytkäri. Molempien silmälaseihin laitettiin uudet linssit omilla voimakkuuksilla paikallisessa Optikko Piilassa.

Lähikuvaa helmikirjaillusta laukustani

Kun kaikki vieraat olivat saapuneet juhlapaikalle, ilmoittivat juhlakalut, että seuraavaksi halutaan ottaa ryhmäkuva ulkona. Sillä aikaa kun vieraat etsivät paikkaansa ulkona laiturin lähettyviltä, hävisivät synttärisankarit huomaamattomasti vaihtamaan vaatteita, eikä aikaakaan kun häämarssi alkoi soimaan. Aavistukseni siis piti paikkansa :-D Osa vieraista oli aidosti yllättynyt, sillä pariskunta oli vakuuttavasti väittänyt viimeiseen asti, että tällä kertaa juhlitaan vain synttäreitä, ja että häiden aika on joskus myöhemmin.

Hääpari

Pappikin oli hyvin juonessa mukana, sillä eihän aurinkolasista Iron Maiden -paitaan pukeutunutta miestä heti papiksi olisi tunnistanut :-) Vihkiminen tapahtui meren rannassa ulkona, onneksi päivä oli mitä lämpimin ja auringonpaisteisin :-)

Nämä olivat kyllä erikoisimmat ja mieleenpainuvimmat häät missä olen ollut :-) Onnittelumme vielä kerran hääparille, teidät on tarkoitettu toisillenne 💕

Summary:

Last September we were invited to my old friend's and her boyfriend's birthday party. It was going to be a 90's style dance party, but the clothes could also be from 60's or 70's. We love all the theme parties so we wanted to put a lot of effort into our costumes. We thought the 90's attire would be too easy (and it really wasn't that long ago :-D) so we decided to go for 60's/70's.

My dress is authentic 1970's maxi dress which belongs to my mother-in-law. She has also saved her 60s knee length white dress which was really cute but I didn't want to dress in white since I had a feeling that this birthday party could turn out to be a surprise wedding :-). I also borrowed my mother-in-law's 1960s watch that still worked. My wig, 70's style boots, true vintage Christian Dior eyeglasses and a lovely 70's beaded purse are all from eBay.

Juha's shirt and pants are from vintage shop.  His glasses are from eBay and his wig and glued chest hair from Punanaamio. Juha had an Zenith Automatic wrist watch. He also made some roll-your-own cigarettes to his vintage cigarette case and had an IMCO lighter (unfortunately none of these are shown in photos).

So when all the guests had arrived we were asked to go outside for a group photo. My hunch was right: when everybody was standing on the deck the couple made a quick dress change and the wedding ceremony began :-) Even the priest was in disguise - he was wearing black sunglasses and an Iron Maiden t-shirt!

We had a tremendous time - What a beautiful and fun wedding!

Jack O' Lantern

Halloweenin kunniaksi hopealevystä prässätty riipus :-)

Hopeinen kurpitsariipus

Riipuksen takaosa

Hauskaa Halloweenia!

Värikäs rannekoru

Värien käyttö helmitöissä on jostain syystä ollut minulle aina vaikeaa, ja useasti päädyn neutraaleihin valkoisiin tai mustiin helmiin. Tällä kertaa päätin yrittää repäistä kunnolla. Omalla mittapuullani onnistuinkin ylittämään itseni tällä rannekorulla :'-D

Rannekoru lasi- ja kristallihelmistä

Korussa on sulassa sovussa sekä pehmeämmän värisiä tsekkiläisiä lasihelmiä että kirkkaampia Swarovskin kristalleja. Isohko lukko on hopeaa. Alkuperäisessä suunnitelmassa oli käyttää enemmän keltaisia helmiä,  mutta varastoistani ei löytynyt niitä tarpeeksi monta.

Tämän parempia kuvia ei korusta valitettavasti löydy, sillä jälleen kerran sain sen kuvattua muutama hetki ennen luovutusta...

Vihtori Viherkuono

Kesällä sain valmiiksi yhden helmieläimenkin. Tosin aluksi kuvittelin tekeväni mäyrää, kunnes huomasin, että sarvipäähän tämä on, ja ohjeessahan vielä lukee "poro". Tämä tuli siskolle -köh- viime vuoden synttärilahjaksi, joten väriksi valikoitui vihreä.

Helmiporo

Ohje poroon löytyi vanhasta tutusta helmifoorumista. Ohjeista en taaskaan ymmärtänyt kuin kuvat, mutta sehän onneksi riittää. Poro on tehty 11/0-koon siemenhelmistä, tällä kertaa mukana on sekä Miyukin että tsekkiläisten helmiä.

Poro käy vaikka laukkukoristeeksi tai avaimenperäksi

Lasinpuhallusta osa II

Tässäpä sitten nämä meidän tuotokset Bianco Blun -lasinpuhalluskurssilta. Näistä lähdettiin, eli harjoituskappaleet joihin kokeiltiin eri työkalujen käyttöä. Esineiden koko ei näistä kuvista selviä, mutta kaikki Juhan työt ovat isompia kuin minun vastaavat :-)

Ensimmäiset tuotokset :-D

Vasemmalla puolella on minun tekemä lumiukko, joka taitaa näyttää enemmän Michelin manilta, ja oikealla Juhan taiteilema kukka. Näiden perusteella ei vielä kannata alkaa harkitsemaan alan vaihtoa :'-D Mutta seuraavaksi tehtiin lintuja, ja ne alkavat jo näyttää siltä, että niitä kehtaa esilläkin pitää :-)

Minun tekemä pulska kolibri

Juhan linnun ja pingviinin risteytys

Seuraavana vuorossa oli paperipainoja. Tästä ensimmäisestä olisi pitänyt tulla pyöreä, mutta pyöreähkö taitaa olla oikeampi sana sitä kuvaamaan. Siihen on tehty sisällle kolme eriväristä kuplaa.

Minun paperipaino

Sipulit tehtiin metallisäleikön avulla. Lasimassa painetaan metalliseen säleikköön, jolloin niihin saatiin nuo pystyviivat aikaiseksi. Punainenhan on aina vaikea väri laseissa, joten pitihän sitä heti kokeilla :-D Lopputulos oli enemmän oranssinpunainen, mutta silti ihan nätti.

Minun sipuli

Juhan sipuli

Juha otti väri-inspiraatiokseen Viron lipun, ja hyvältähän lopputulos näyttää. Lopuksi puhallettiin pulloja ja/tai maljakoita.

Minun vihreä...

... ja valkoinen puteli

Juhan musta...

... ja oranssi pullo

Taas kerran minä tein pientä ja Juha suurta. Pullojen kokoero selviää hyvin seuraavasta kuvasta...

Pienin ja isoin pullo vierekkäin

Juha osallistui myös käynnissä olleeseen pingviini-kilpailuun. Tämä pingviini on tehty heti linnun jälkeen, eli peräti kaksi työtä tuli tehtyä ennen tätä.

Juhan tekemä pingviini

Pingviinin väritys tuli yllättäin Tapparan värityksestä (se jääkiakkojoukkue siis) ja ylimääräisestä lasinapista Juha muotoili räpylät. Pingviinistä tuli sympaattisen näköinen, vaikka emme kumpikaan uskoneet kovin korkeaan kilpailusijoitukseen. Yllätys oli siis suuri, kun töitä hakiessamme kuulimme, että pingviini oli äänestetty jaetulle kakkossijalle! Juhan hymy ei himmentynyt yhtään parin ekan viikon aikana, eikä se varmaan ikinä ota tuota kilpailunumeroa pingviinistä irti, sen verran otettu ja onnellinen se tästä oli :-D

Lasinpuhallusta osa I

Pitääpä yrittää ryhdistäytyä, sillä blogini elää vielä heinäkuuta ja Juhan synttäreitä. Tämän vuoden lahja oli kokopäiväkurssi Humppilassa Bianco Blu -lasistudiossa. Synttärisankari ei tietenkään tätä tiennyt ennen kuin vasta perillä, tosin taisi se jotain jo aavistella kun käskin kääntyä 3-tieltä Turun suuntaan :-)

Opastus lasinkäsittelyn saloihin tapahtui kirjaimellisestikin kädestä pitäen Reiman ja Saijan toimesta. Ja eipä siinä kauaa kulunut kun oltiin jo tositoimissa... Pahoittelut jo alkuunsa, sillä kuvat ovat epämääräisessä järjestyksessä ja lähes joka kuvassa on valmistumassa eri esine. Sellaista se on kun vuorotellen tehtiin ja toinen otti kuvia - jos siis tarkkailultaan ja ihmettelyltään muisti :-D

Juha harjoittelee lasin ottamista uunista

Minulle tuli yllätyksenä, että kaikki työt lähtivät liikkeelle kirkkaasta lasimassasta. Jos ja kun niihin haluttiin väriä, niin massa värjättiin jauheilla. Siinä sai sitten olla tarkkana, ettei värjättyä lasimassaa päässyt vahingossakaan tippumaan uuniin kirkkaan lasimassan sekaan...

Tässä on valmistumassa Juhan ihka ensimmäinen työ, johon harjoiteltiin perusjuttuja kuten työkalujen käyttöä ja lasinappien tuontia

Lasimassa on käsiteltävissä suht lyhyen ajan ennen kuin se jähmettyy liikaa. Saija saikin vähän väliä juosta uunin ja meidän väliä, sillä eihän kaksi aloittelijaa kovin nopeasti osaa toimia. Työkalujakin oli paljon - olen jo niiden viralliset nimetkin unohtanut. Yksi asia niille oli yhteistä, ne kaikki tuntuivat valtavilta käsissäni...

Nämä olivat jonkinlaiset pihdit...

...ja tässä on sakset katkaisu-uran tekemiseen. Nämä taisivat olla kaksi eniten käytössä ollutta työkalua

Opastus oli todella asiantuntevaa, ja vaikka ensimmästä kertaa oltiin liikkeellä, niin siellä sai itsekin kokeilla esim. lasimassan ottoa ilman avustusta. Minä luotin näissä hommissa enemmän apuun, mutta Juha tietysti oli omatoimisempi :-)

Osassa töitä käytettiin apuna muottejakin

Minun sipulinmallinen paperipaino

Ja Juhan versio

Lasistudiolla oli samaan aikaan käynnissä jo perinteeksi muodostunut lasinmuotoilukilpailu amatööreille, johon Juhakin osallistui. Tänä vuonna aiheena oli pingviini, johon sai laittaa yhden ylimääräisen lasinapin. Juha taisi olla kilpailun vanhimmasta päästä, sillä kurssilla ollessamme näimme kahden tuskin kouluikäisen lapsenkin osallistuvan kilpailuun :-D Siinä vaiheessa totesin, että turha minun on valittaa tästä eteenpäin siitä, että työkalut tuntuvat ihan liian isoilta minun käsiini :'-D

Tässä yritetään tehdä palloa

Tuntui hurjalta muotoilla kuumaa lasia pelkän kostutetun sanomalehden avulla

Alkupuoli kurssista kului näitä umpinaisia töitä tehdessä. Loppupuolella tutustuttiin siihen (minun mielestä) viralliseen lasinpuhallukseenkin. Hankalinta tässä oli alku, sillä vaikka kuinka puhkui ja puhisi, tuntui ettei se vaikuttanut mihinkään (nauraminen ei myöskään auttanut asiaa :-D) Loppu olikin sitten huomattavasti helpompaa :-)

Pullo alkaa jo muodostumaan

Viimeistely tehdään puhaltamalla alaspäin

Väristä huolimatta tässä on syntymässä musta pullo

Ja pitäähän se varmistaa, että pullo pysyy pystyssäkin...

Aika kurssilla kului nopeasti, ja yllättävän monta esinettä saimme valmiiksi. Mukaan emme tietenkään saaneet ainuttakaan, sillä työt laitettiin punahehkuisina suoraan lämpimään uuniin, jossa ne lopuksi jäähdytettiin hallitusti. Päätimme siis hakea työt vasta pingviinikilpailun loputtua, jotta saisimme kaikki samalla kertaa mukaan. Olisihan ne saanut matkahuollonkin kautta lähetettyä, mutta eihän noin tärkeitä esineitä uskaltanut sen kautta kuljettaa. Olihan kyseessä sentään meidän huipputeokset, joihin oli valutettu hikeä (uunien lähellä oli kuuma) ja kyyneleitä (naurusta, sillä tätä kurssia ei vedetty otsa rypyssä). Tuo useamman viikon odotus oli piinaavaa, sillä töistä ei pystynyt sanomaan miltä ne lopulta näyttäisivät, sillä värit tulisivat näkyviin vasta niiden jäähdyttyä. Mutta siitä lisää myöhemmin...