Lasia

Pitemmittä puheitta esittelyssä on Juhan Humppilan Bianco Blu -lasistudiolla tekemät sympaattiset tuotokset :-D

Yhteiskuva puhalletuista laseista ja karahveista

Ensimmäisellä lasinpuhalluskerralla vuosi sitten teimme molemmat pulloja/maljakoita, joten tällä kertaa vuorossa oli kaatonokalliset karahvit. Kokoerosta huolimatta putelien tilavuus on melkein sama, siniseen mahtuu noin 5 dl ja keltaiseen noin 6 dl virvoketta.

Karahvit

Snapsilasien jalat ovatkin sitten kaikki eriväriset, jotta juhlien tiimellyksessä jokainen löytää helposti omansa... :-D Juhan lasi on jälleen kerran saanut väritysinspiraationsa tietystä jääkiekkojoukkueesta.

Isännän ja emännän lasit. Kokoero on tahallinen :-D

Turkoosin vieraslasin tilavuus noin 4 cl, Juhan sinioranssin lasin 1,5 dl ja minun liilan lasin 0,5 dl :-D

Loput lasit valkoisella, metallinhohtoisella ja limenvihreällä jalalla

Juha osallistui myös tämän vuoden amatöörien lintuaiheiseen lasinpuhalluskilpailuun. Sijoitus ei vielä ole selvillä, mutta tuttu värityshän tästäkin tirpasta löytyy :-)

Lintukilpailun osallistuja

Summary:
These are the hand blown glasses and carafes Juha made in glass studio Bianco Blu.  Each piece is truly unique as you can see :-D
Juha also participated in a glass bird competition whose results are still unknown.

Lasinpuhallusta

Kesällä ehdimme Humppilaan Bianco Blun lasistudiolle. Viime vuonnahan kävimme kokeilemassa lasinpuhallusta ensimmäisen kerran ja nyt vihdoin päästiin uudestaan Reima Maarosen oppiin. Tai siis minä keskityin vain kuvaamiseen ja Juha tekemiseen.

Harjoituskukan ja kilpailulinnun jälkeen päästiin itse asiaan...

Tästä se alkaa. Sulaa lasimassaa otetaan pillin päähän...

... ja sitä aletaan muotoilemaan...

... ja venyttämään...

... ja pitäähän siihen puhaltaakin aina välillä.

Kun kirkas osa on sopiva, niin otetaan toiseen pilliin lisää lasimassaa...

... värjätään se...

... ja yhdistetään kirkkaan osan kanssa.

Värjätty osa muotoillaan...

... ja suoristetaan.

Sen jälkeen saadaankin jo ylennys nappipojaksi...

... jotta päästään avaamaan suuaukkoa.

Ei mutta tämähän alkaa näyttää ihan snapsilasilta :-D

Lopuksi lasi irrotetaan pillistä ja laitetaan uuniin jäähtymään hallitusti. Sen jälkeen homma aloitetaan alusta ja toistetaan viisi kertaa....

Summary:
This was Juha's second try on glassblowing at Bianco Blu glass studio in Humppila. I took these photos while he was making 6 shot glasses, with help from skilled glassblower Reima Maaronen.

Lasinpuhallusta osa II

Tässäpä sitten nämä meidän tuotokset Bianco Blun -lasinpuhalluskurssilta. Näistä lähdettiin, eli harjoituskappaleet joihin kokeiltiin eri työkalujen käyttöä. Esineiden koko ei näistä kuvista selviä, mutta kaikki Juhan työt ovat isompia kuin minun vastaavat :-)

Ensimmäiset tuotokset :-D

Vasemmalla puolella on minun tekemä lumiukko, joka taitaa näyttää enemmän Michelin manilta, ja oikealla Juhan taiteilema kukka. Näiden perusteella ei vielä kannata alkaa harkitsemaan alan vaihtoa :'-D Mutta seuraavaksi tehtiin lintuja, ja ne alkavat jo näyttää siltä, että niitä kehtaa esilläkin pitää :-)

Minun tekemä pulska kolibri

Juhan linnun ja pingviinin risteytys

Seuraavana vuorossa oli paperipainoja. Tästä ensimmäisestä olisi pitänyt tulla pyöreä, mutta pyöreähkö taitaa olla oikeampi sana sitä kuvaamaan. Siihen on tehty sisällle kolme eriväristä kuplaa.

Minun paperipaino

Sipulit tehtiin metallisäleikön avulla. Lasimassa painetaan metalliseen säleikköön, jolloin niihin saatiin nuo pystyviivat aikaiseksi. Punainenhan on aina vaikea väri laseissa, joten pitihän sitä heti kokeilla :-D Lopputulos oli enemmän oranssinpunainen, mutta silti ihan nätti.

Minun sipuli

Juhan sipuli

Juha otti väri-inspiraatiokseen Viron lipun, ja hyvältähän lopputulos näyttää. Lopuksi puhallettiin pulloja ja/tai maljakoita.

Minun vihreä...

... ja valkoinen puteli

Juhan musta...

... ja oranssi pullo

Taas kerran minä tein pientä ja Juha suurta. Pullojen kokoero selviää hyvin seuraavasta kuvasta...

Pienin ja isoin pullo vierekkäin

Juha osallistui myös käynnissä olleeseen pingviini-kilpailuun. Tämä pingviini on tehty heti linnun jälkeen, eli peräti kaksi työtä tuli tehtyä ennen tätä.

Juhan tekemä pingviini

Pingviinin väritys tuli yllättäin Tapparan värityksestä (se jääkiakkojoukkue siis) ja ylimääräisestä lasinapista Juha muotoili räpylät. Pingviinistä tuli sympaattisen näköinen, vaikka emme kumpikaan uskoneet kovin korkeaan kilpailusijoitukseen. Yllätys oli siis suuri, kun töitä hakiessamme kuulimme, että pingviini oli äänestetty jaetulle kakkossijalle! Juhan hymy ei himmentynyt yhtään parin ekan viikon aikana, eikä se varmaan ikinä ota tuota kilpailunumeroa pingviinistä irti, sen verran otettu ja onnellinen se tästä oli :-D

Lasinpuhallusta osa I

Pitääpä yrittää ryhdistäytyä, sillä blogini elää vielä heinäkuuta ja Juhan synttäreitä. Tämän vuoden lahja oli kokopäiväkurssi Humppilassa Bianco Blu -lasistudiossa. Synttärisankari ei tietenkään tätä tiennyt ennen kuin vasta perillä, tosin taisi se jotain jo aavistella kun käskin kääntyä 3-tieltä Turun suuntaan :-)

Opastus lasinkäsittelyn saloihin tapahtui kirjaimellisestikin kädestä pitäen Reiman ja Saijan toimesta. Ja eipä siinä kauaa kulunut kun oltiin jo tositoimissa... Pahoittelut jo alkuunsa, sillä kuvat ovat epämääräisessä järjestyksessä ja lähes joka kuvassa on valmistumassa eri esine. Sellaista se on kun vuorotellen tehtiin ja toinen otti kuvia - jos siis tarkkailultaan ja ihmettelyltään muisti :-D

Juha harjoittelee lasin ottamista uunista

Minulle tuli yllätyksenä, että kaikki työt lähtivät liikkeelle kirkkaasta lasimassasta. Jos ja kun niihin haluttiin väriä, niin massa värjättiin jauheilla. Siinä sai sitten olla tarkkana, ettei värjättyä lasimassaa päässyt vahingossakaan tippumaan uuniin kirkkaan lasimassan sekaan...

Tässä on valmistumassa Juhan ihka ensimmäinen työ, johon harjoiteltiin perusjuttuja kuten työkalujen käyttöä ja lasinappien tuontia

Lasimassa on käsiteltävissä suht lyhyen ajan ennen kuin se jähmettyy liikaa. Saija saikin vähän väliä juosta uunin ja meidän väliä, sillä eihän kaksi aloittelijaa kovin nopeasti osaa toimia. Työkalujakin oli paljon - olen jo niiden viralliset nimetkin unohtanut. Yksi asia niille oli yhteistä, ne kaikki tuntuivat valtavilta käsissäni...

Nämä olivat jonkinlaiset pihdit...

...ja tässä on sakset katkaisu-uran tekemiseen. Nämä taisivat olla kaksi eniten käytössä ollutta työkalua

Opastus oli todella asiantuntevaa, ja vaikka ensimmästä kertaa oltiin liikkeellä, niin siellä sai itsekin kokeilla esim. lasimassan ottoa ilman avustusta. Minä luotin näissä hommissa enemmän apuun, mutta Juha tietysti oli omatoimisempi :-)

Osassa töitä käytettiin apuna muottejakin

Minun sipulinmallinen paperipaino

Ja Juhan versio

Lasistudiolla oli samaan aikaan käynnissä jo perinteeksi muodostunut lasinmuotoilukilpailu amatööreille, johon Juhakin osallistui. Tänä vuonna aiheena oli pingviini, johon sai laittaa yhden ylimääräisen lasinapin. Juha taisi olla kilpailun vanhimmasta päästä, sillä kurssilla ollessamme näimme kahden tuskin kouluikäisen lapsenkin osallistuvan kilpailuun :-D Siinä vaiheessa totesin, että turha minun on valittaa tästä eteenpäin siitä, että työkalut tuntuvat ihan liian isoilta minun käsiini :'-D

Tässä yritetään tehdä palloa

Tuntui hurjalta muotoilla kuumaa lasia pelkän kostutetun sanomalehden avulla

Alkupuoli kurssista kului näitä umpinaisia töitä tehdessä. Loppupuolella tutustuttiin siihen (minun mielestä) viralliseen lasinpuhallukseenkin. Hankalinta tässä oli alku, sillä vaikka kuinka puhkui ja puhisi, tuntui ettei se vaikuttanut mihinkään (nauraminen ei myöskään auttanut asiaa :-D) Loppu olikin sitten huomattavasti helpompaa :-)

Pullo alkaa jo muodostumaan

Viimeistely tehdään puhaltamalla alaspäin

Väristä huolimatta tässä on syntymässä musta pullo

Ja pitäähän se varmistaa, että pullo pysyy pystyssäkin...

Aika kurssilla kului nopeasti, ja yllättävän monta esinettä saimme valmiiksi. Mukaan emme tietenkään saaneet ainuttakaan, sillä työt laitettiin punahehkuisina suoraan lämpimään uuniin, jossa ne lopuksi jäähdytettiin hallitusti. Päätimme siis hakea työt vasta pingviinikilpailun loputtua, jotta saisimme kaikki samalla kertaa mukaan. Olisihan ne saanut matkahuollonkin kautta lähetettyä, mutta eihän noin tärkeitä esineitä uskaltanut sen kautta kuljettaa. Olihan kyseessä sentään meidän huipputeokset, joihin oli valutettu hikeä (uunien lähellä oli kuuma) ja kyyneleitä (naurusta, sillä tätä kurssia ei vedetty otsa rypyssä). Tuo useamman viikon odotus oli piinaavaa, sillä töistä ei pystynyt sanomaan miltä ne lopulta näyttäisivät, sillä värit tulisivat näkyviin vasta niiden jäähdyttyä. Mutta siitä lisää myöhemmin...