Helmipupu

Tämä pupu matkasi hyvälle ystävälleni, joka sai syksyllä lapsen syntymäpäivänään. En tehnyt tällä kertaa pupuun ripustuslenkkiä, sellaisen kun saa helposti myöhemminkin lisättyä, mikäli sellaiselle tarvetta tulee.

Helmipupu 11-koon siemenhelmistä

Ohje on samasta kiinalaisfoorumista kuin mistä kissankin ohjeen poimin. Pupun kasvot onnistuivat vähän paremmin kuin kissan, sillä tällä kertaa käytin suuhun pienempiä 15-koon siemenhelmiä.

Pupu takaa

Söpö pupu vaikka itse sanonkin :-)

Hui Hai

Törmäsin Etsyssä Obey My Brain -kauppaan, eikä sen jälkeen ollut pienintä epäilystäkään, kenelle tällainen lakki sopisi :-D

Hai-hattua ulkoiluttamassa

Fleece-kankainen hai on tarpeeksi lämmin Suomenkin talveen, ja onneksi koko oli tarpeeksi iso Juhan päähän.

Jostain syystä hai herättää kummasti huomiota, vaivihkaisista vilkaisuista suu auki -tuijotukseen, mutta kyllä tämä ihan oikeastikin on tarkoitettu lakiksi :-D

Solmittuja nauhoja

Päätin katsoa, kuinka pitkän korun tuollaisesta 2-metrisestä helmisilkistä oikein saa. Tässäpä tulokset :-)

Pitkä, solmittu helminauha pinkeistä...

... ja ruskeanpunaisista MV-helmistä

Ihan kiitettävän pitkät noista tuli, sillä molemmat ovat noin 141 cm pitkiä :-) Nämä korut riittävät siis helposti omaankin kaulaan kolminkerroin.

Molemmat korut yhdessä

Ja saahan nämä korut vielä yhdistettyäkin :-D Tosin silloin taitaa olla painoa sen verran paljon, että niskat ei enää kestä...

Haaste

Sain marraskuun lopulla haasteen Hippusia-blogista, joten vastaampa tähänkin kiiruusti vielä ennen vuoden vaihtumista :-)

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.

2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.

3. Haastetun pitää keksiä 11 uutta kysymystä haastetuille.

4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa jolla on alle 200 lukijaa.

5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.

6. Ei takaisinhaastamista.

Korvikset Swarovskin sydämistä ja hopeaosista

Selvät säännöt, joten eikun runoilemaan...

1. En juurikaan pidä perinteisestä jouluruuasta.

2. En myöskään katsele paljoa telkkaria. Formulakisat, Air Crash Investigation ja tosielämän rikostarinat ovat kiinnostavinta antia.

3. En ole ikinä tilannut puhelinmyyjiltä mitään.

4. Osaan laittaa hiukseni tasan kahdella tapaa: auki tai kiinni.

5. Pidän tassujalkaisista antiikkihuonekaluista.

6. Olen lopettanut "Tämä jännittävä mysteerilöytö tehtiin xyz:stä! Katso kuva!" ja "Tätä et takuulla tiennyt zyx:stä" -tyyppisten uutislööppien klikkailun ja lukemisen. Jos ei helevetti voi otsikossa kertoa mistä on kyse niin sisältö on yleensä ajanhukkaa. Pitäkää "uutisenne", prkele :-D

7. Ulkomailla lähden mieluumin tutustumaan kaupunkiin kuin makoilen rannalla. Rantalomakohteet eivät itse asiassa kiinnosta yhtään, vaikka lämmöstä ja auringosta nautinkin.

8. Olen aina vihannut puhelinvastaajia.

9. Pelailen nykyään enemmän lautapelejä kuin konsolipelejä.

10. Crow-leffan uudelleenfilmatisointi on mielestäni pyhäinhäväistys.

11. Ostan mieluummin netistä kuin kivijalkakaupoista.

Hopeinen ruusuriipus

Ja vastaukset Hippusen kysymyksiin:

1. Onko joku kädentaito, jonka haluaisit vielä oppia?
- No onhan noita, tosin taitavat kaikki liittyä koruihin ja metallin käsittelyyn.

2. Mikä on ensimmäinen käsitöihin liittyvä muistosi?
- Varmaan ala-asteen kässätunnit. Ei minä niillä mitään sellaista saanut aikaiseksi mitä olisin halunnut käyttää, eikä se puukässäkään sen paremmin sujunut. Muistan kuitenkin että kässätyöluokassa oli liukas lattia, ja siellä oli ehdottomasti kielletty liukumasta sukilla, sillä silloinhan voi saada neulan jalkapohjaan. Kerran piti sitten kävellä neula varpaassa kotiin asti, kun en kehdannut kertoa kenellekään mitä oli tapahtunut, enkä voinut neulaa luokassakaan poistaa. Auts.

Ennakkoluulotonta värienkäyttöä pyyheessä ala-asteikäisenä. En taitaisi enää pystyä samaan ;-D

3. Oletko ikinä ajatellut ryhtyväsi yrittäjäksi?
- No sivutoiminen sellainen olen jo.

4. Luetko kirjoja?
- Kylläpä vaan. Niitä tulee säännöllisen epäsäännöllisesti ostettua.

5. Joko on joululahjat valmiina?
- Ehei. Joulun deadline on perinteisesti joskus siinä vuoden vaihteessa :'-D

6. Leivotko ikinä?
- Kerran kymmenessä vuodessa tulee tunne, että kyllähän mä nyt osaan leipoa. Se menee onneksi nopeasti ohi, kun huomaan pahasti pieleen menneen yrityksen jälkeen etten vieläkään tajua miten sokerikakkutaikinasta saadaan kuohkea :-D

7. Miten pitkään olet blogannut?
- Luntataampa sivusta, eli öh reilut kolme vuotta.

8. Kärsitkö joskus blääh-tunteesta, jolloin ei huvittaisi tehdä yhtään mitään käsitöitä?
- Eipä oikeastaan, teen näitä muutenkin silloin kun huvittaa.

9. Oletko joskus kokeillut avantouintia?
- No en, olen vilukissa. Hrrrr.

10. Lempikarkkisi?
- Hyvät suklaat. Minipätkis- tai Dumle go nuts -pussit esimerkiksi.

11. Mitä odota tällä hetkellä eniten?
- Kesää ja lämmintä.

Ja tylsimyksenä en jatka tätä haastetta, varsikin kun blogien lukijamääriä on muutenkin vaikea arvioida nykyään. Itse lisään uudet blogit suoraan Feedlyyn, jonne siirryin Google Readerin kuoleman jälkeen...

Kawaii

En ole ikinä oikein pitänyt helmieläimistä, ne kun ovat mielestäni aina jotenkin tökerön näköisiä. Mutta kun eksyin kiinalaiselle http://www.6diy.com/ -sivustolle, niin mieli muuttui täydellisesti. En ole ihan hahmoittanut foorumin toimintaa saatikka rekisteröitynyt sinne, mutta muutamia ohjeita sieltä pystyy näinkin nappaamaan. Sitäkään en tiedä kuinka laillisesti osa ohjeista on jaettu, mutta olen niitä kuitenkin näin yksityisesti käyttänyt. Tässä siis siskontytölle synttärilahjaksi tehty kissa :-)

Siemenhelmikissat

Vasemmanpuoleinen kissa meni lahjaksi, oikeanpuoleinen on ensimmäinen harjoituskappale. Aikaa näihin menee ihan kiitettävästi - hyvä jos 10 tunnissa saa edes pään tehtyä - varsinkun kun en ole ennen tällaisia näpertänyt.

Kissat on täytetty vanulla, ja niissä on metalliset ripustuslenkit. Liilaan kissaan kiinnitin ketjun päähän lukonkin, tosin muistin tämän vasta juhla-aamuna muutaman hetken ennen lähtöä, joten täysin valmiista kissasta minulla ei ole kuvaa.

Mustavalkoista

Syyskuun sato jatkuu. Me kalkkikset saimme kutsun Tampereelle 25-v synttäribileisiin, joissa oli teemana mustavalkoinen. Ja tavoilleni uskollisena aloin valmistautumaan vasta sitten, kun oli jo myöhäistä tilata nettikaupoista mitään :-) Onneksi Tampereen Työväen Teatteri tuli apuun, ja pääsimme sinne tutkailemaan lukemattomia vaatetankoja lauantaina, vaikka yleensä vuokrauspalveluita on vain arkisin. Todella suuret kiitokset tästä :-) Ja kun puku löytyi, niin pitihän siihen sitten teemaan sopiva korukin saada...

Mustavalkoinen kaulakoru

Tämä taitaakin olla ensimmäinen kerta, kun noudatan ohjetta ilman omia sooloiluja (siis sen mitä nyt ohjeesta ymmärsin). Koru on siis tehty japaninkielisen kirjan Beads Accessory Part 2 -mukaan. Yllättävän hyvin koru pysyi kasassa, vaikka etukäteen epäilinkin, että miten nuo yläosan härpäkkeet pysyvät kaulassa nuukahtamatta...

Matkalla juna-asemalle

Koskapa juhlapäivä oli lämmin ja kaunis, ei meillä ollut mukana päällystakkeja. Vaikka myöhemmin huomasin, että Tampereella oli samaan aikaan anime- ja roolipeliharrastajien Tracon-messut, niin kyllä me silti jonkin verran sivusilmäisiä tuijotuksia saatiin. Kai ihmiset sitten yrittivät miettiä, että mitä hittoa me ollaan esittävinämme :'-D Ja junan ravintolavaunussa minua erehdyttiin pitämään henkilökuntaan kuuluvana :-D

Vihkisormus

Viime vuonna kihloihin mennyt pari meni syyskuun alussa vihille. Mies jatkoi kihlasormuksellaan, mutta morsiamelle tehtiin uusi sormus. Sormuksesta haluttiin samantyyppinen kuin kihlasormus, mutta kivellä. Morsian toi Juhalle omakätisesti keräämiään kiviään, joista halusi jonkun sormukseensa. Morsiamen ehdoton ykkössuosikki oli juurikin tämä oikeanpuolinen kivi, joka päätyi sormukseen.

Raakakiviä, oikealla sormukseen päätynyt yksilö

Kiven hionta oli aika haasteellista, sillä se oli jo aloitettaessa suht pieni. Kivi hiottiin sileäksi ja kiillotettiin. Sormuksen runko on skrympattu koko ulkopinnaltaan.

Valmis vihkisormus

Sormusta voidaan vielä myöhemminkin muokata, esimerkiksi lisäämällä siihen pieniä, viistehiottuja kiviä.

Sormuksen mallailua minun sormessani

Lämpimästi vielä kerran onnea avioparille :-)

My name is Bond, James Bond

Isä täytti kesällä pyöreitä vuosia. Aikani pähkäiltyäni päätin tehdä lahjaksi kirjanmerkin, kun kalvosinnapeille ei taida paljoa käyttöä olla, enkä tiedä millainen solmiopidikkeen leukamekanismin pitäisi virallisesti olla. Siis että voiko sitä ylipäätään tehdä hopeasta, vai pitääkö sen olla jotain kovempaa metallia. Mutta takaisin asiaan - isän James Bond -kirjat tuli jo pentuna luettua, joten siitä se kuvio sitten lähti...

007-kirjanmerkki hopealevystä

Kuvio on sahattu hopealevyyn. Koska minua ärsyttää sellaiset kirjanmerkit jotka käytettäessä jättävät sivuihin merkit (eli siis ne klemmarityyppiset), niin tämä ei ole sellainen :-) Kirjanmerkki yksinkertaisesti laitetaan sivujen väliin, ja yläosan diopsidikapussi merkkaa paikan...

Kirjanmerkki toiminnassa

Vaskooli

Juhan hiertämisharjoitukset huipentuivat tähän riipukseen, joka ristittiin vaskooliksi. Isoin cz-kivi on kooltaan 10 mm ja kahdeksan pienempää kiveä ovat 3 mm.

Vaskooliriipus

Peilaava riipus oli - jälleen kerran - hankala kuvattava. Kuvista ei ehkä käy selväksi, että isompi pohjalevy on kovera ja pienempi "prikka" puolestaan kupera.

Riipuspidike on myös itsetehty levystä. Tällä kertaa siinä ei ole saranaa, vaan se on juotettu suoraan kiinni.

Riipus takaa. Keskuskartio on niitattu pohjalevyyn

Ison kiven kartiokuppi pitää riipuksen kasassa, sillä se on niitattu pohjalevyyn. Hopealevyä, johon pikkukivet on hierretty, ei siis ole juotettu isompaan levyyn. Niittausvaihe testasi hierrettyjen kivien istutuksen, sillä ne olivat jo paikoillaan, kun kartion pohjaa nuijittiin vasaralla. Hyvin pysyivät :-) Lopuksi isoin kivi on istutettu paikoilleen. Riipuksella on kokoa vajaat 4 cm ilman riipuspidikettä, ja paksuutta vajaat 10 mm. Varsin näyttävä vaskooli :-)

Autot tulipunaiset, ärtsyt nahkaistuimet

Kaikessa lyhykäisyydessään tässä on se riipus, jonka Juhan kummityttö itselleen valitsi :-D Luulisin että hän tiesi mikä tämä on, toisin kuin muutama muu, joka kommentoi riipusta "söpönä pupuna" :-D

Prässätty Playboy-pupu

Pupun rusetti on tehty erikseen hopealevystä ja juotettu kaulukseen.

Riipus takaa

Tämän kummoisempia kuvia minulla ei ole, sillä riipus tosiaan hävisi parempaan kotiin heti kotiuduttuaan...

Rock-henkisiä sydämiä

Viime kesän kurssien aikana Juhan kummityttö katsoi ystävällisesti meidän postien perään. Kiitokseksi hänelle tehtiin - peräti yllätyksekkäästi - koru :-) Kolmannen asteen kuulustelun jälkeen saatiin selville, että joku abstrakti riipus olisi ihan kiva. Tai sitten sydän. Lopulta päädyttiin rock-henkiseen sydämeen, vaikka kellään ei ollut hajuakaan siitä, millainen sellainen olisi. Tässäpä siis Juhan ja minun kilpailevat sydämet, joista kummityttö sai valita mieleisensä.

Juhan pirullinen sydän

Ja minun liekkiversioni, jota voi käyttää kumminpäin tahansa

Nämä riipukset on tehty prässäämällä, eli koostaan huolimatta ne ovat kevyitä. Koitin jo kurssilla sanoa Juhalle, että minusta sen sydämessä pitäisi olla häntä, mutta lopulta lisäsin sen siihen itse... Tässä siis vielä Juhan modifioitu sydän:

Hännällinen pirusydän

Häntä takaa

Kumpiko sydän sitten voitti? No, tällä kertaa tuli tasapeli, sillä viime hetkellä valintaan lisättiin kolmaskin kurssilla tehty riipus, joka vei voiton.. :-D

Maanantaiaamuna krapula ja vapina

Juha jatkoi Kuriskassa alkaneita hiertämisharjoitteluita Kankaanpäässä. Koska pääasiassa oli tekniikan opettelu, niin korupohjat ovat nopeat ja yksinkertaiset, tosin vartavasten näihin tehty. Nämä hauskat punasilmäiset smileyt ovatkin siis maanataiaamuisin erittäin käyttökelpoiset ;-)

Punasilmäiset smiley-korvikset

Kuperan pinnan kuvaaminen oli jälleen kerran työn ja tuskan takana, lähes jokaisessa kuvassa heijastuu sekä kamerani että käteni...

Kivet on istutettu hiertämällä

Silminä on 2 mm cz-kivet, ja pohjat ovat luonnollisesti hopeaa.

Emaliriipus

Tämä riipus tuli tehtyä Kankaanpäässä Vuorelan Arin kurssilla jo viime vuonna. Hifistelin tämän kanssa enemmän kuin muiden emaliriipusten, ja tein kruunun kahdesta levynpalasta, jolloin emalille jää tarkat kolot. Tässä vaiheessa näytti vielä ihan hyvältä...

Riipuspohja odottamassa emalointia

Mutta sitten tulikin mutkia matkaan. Punainen on kait vaikeimpia värejä saada onnistumaan, ja niinhän tässäkin kävi, että ei siitä punaista tullutkaan. Lisäksi emalihippusia oli tippunut ympäri kruunua, vaikka kuinka koitin varoa ja olla huolellinen emalia asetellessani.

Emalointi valmis ja kivikin istutettuna

Epäonnistuminen jäi ärsyttämään, ja kruunu unohtui vuodeksi epämääräisten kokeilujen läjään. Kruunu tuli kuitenkin läjästä vielä kaivettua, ja Juha kokeili sen puhdistamista micromoottorilla.

Riipus puhdistettuna

Emalihippuset lähtivät suht hyvin pois, mutta valitettavasti kruunu on edelleen ruskeankellertävä. Olisi vaan pitänyt tehdä tästä sininen, sillä siitä tehdyt riipukset onnistuivat kaikki.

Perussormuksia

Vihdoin sain kuvattua viimeisetkin Tainan kurssilla tehdyt sormukset. Iltaisin alkaa olemaan jo niin pimeää, että pakko on pian taas viritellä kuvausteltta ja etsiä jalustin, jos meinaa yhtään julkaisukelpoista kuvaa saada otettua. Syksy on muutenkin ikävää aikaa, tämä vilukissa ei tykkää yhtään pimeistä päivistä ja kylmistä öistä :-(

Mutta asiaan. Juha teki nämä sormukset vähän kieli poskessa, eli käyttöä ei ole tarkoitettu niin vakavasti otettavaksi :-D Tietyssä ikäluokassa kun miehilläkin näyttää olevan tapana käyttää sekä vihki- että kihlasormusta samanaikaisesti. Tässäpä malli joka ei ainakaan jää huomaamatta ;-D

Paksuja hopeasormuksia

Helmallinen sormus on prässätty kiinni, ja toinen on juotettu. Muoto on molemmissa sama. Sisäpuolen kaiverrukset on tällä kertaa itse tehty kaiverruskoneella.

Ensimmäinen hierretty sormus

Kurikassa tuli harjoiteltua myös ensimmäistä kertaa kivien istutusta hiertämällä. Tämä ei selvästikään ole minun lajini, sain kolmesta kivestä yhden pysymään (ehkä) ja onnistuin vahingossa irrottamaan yhden Tainankin malliksi istuttaman. Jätän siis tämän suosiolla Juhalle, joka totuttuun tapaan ei suostunut aloittamaan mistään helposta: sormusrunkoon tuli 12 kpl 3,1-3,2 mm viistehiottuja kiviä. Nämä olivat tietty liian isoja sormukseen (joka on 15 mm halkaisijaltaan), sillä sormuksen ulkopinta on kahteen suuntaan kaareva (vieläpä aika voimakkaasti), joten kiven reunusta on mahdotonta saada yhtä syvälle joka puolelta.

Juha työn touhussa

Lisähauskuutta työhön teki se, että yhdessä vaiheessa kaksi kivistä lennähti hukkaan, ja vain toinen löytyi. Toista kiveä etsittiin lankkulattialta kontaten, rikkalapion ja -harjan sekä lopuksi vielä sukkahousuniksin vertaisesti imurinkin avulla. Ei auttanut, kivi pysyi hukassa. Samankokoisia, hitusen yli 3 mm kiviä meillä ei tietty ollut kuin punaisena, ja isommat kivet eivät runkoon olisi mahtuneet. Onneksi Juhan siirtäessä työpisteen valoa paljastui, että se toinen kivi olikin tippunut ristikantaruuvin ristikkoon, eli se oli sittenkin ollut koko ajan 5 cm päässä sormuksesta :-D Noh, löytyi sieltä lattialta kontatessa pari 3 mm liilaa kiveä, että ei tämä puolentunnin etsintäoperaatio ihan hukkaan mennyt...

Valmis sormus

Sormuksessa on siis 6 kpl vaaleamman sinisiä ja 6 kpl tummemman sinisiä kiviä. Hopeisen rungon kaksi rinkulaa on prässätty paikoilleen, eli ne pysyvät paikoillaan ilman juotoksia.

Kruunuja

Kruunuistutuksen harjoitteluun menikin sitten Tainan kurssilla ehdottomasti eniten aikaa. Homma aloitettiin tekemällä levystä kuppi, jonka sahailuun, viilaamiseen ja juottamiseen kului monen monituista tuntia.

Tästä se lähtee...

Kynsien sahaamisen jälkeen kupista kiinnipitäminen viilaamisen aikana alkoi vähän ajan kuluttua olemaan yhtä tuskaa. Koitin tunkea kruunun sisään paperia, mutta ei se paljoa auttanut :-)

Kruunu alkaa muodostumaan. Paperi on tungettu kruunun sisään ihan vaan arkojen sormenpäiden suojelemiseksi

Juhan kruunun alaosan viilaukset alkavat olemaan kohdillaan

Välissä väännettiin ja viilattiin riipuslenkkejäkin

Valmis kruunuistukka juotettiin pyöreeseen, koveraan levyyn, joka samalla toimii peilinä suurentaen kiven. Levystä muotoiltu riipuslenkki on kiinni putkesta tehdyllä saranalla, jonka valmistukseen meni myös yllättävän kauan aikaa, lähinnä pienistä parimillisistä osista johtuen.

Juhan tekemä valmis riipus

Yhteiskuva riipuksista

Tässä vielä yhteiskuva kurssilla tehdyistä riipuksista, joissa kaikissa on/tulee olemaan 8 mm cz-kivet. Vasemmalla ylhäällä on minun vieläkin keskeneräinen 7-kyntinen, oikealla ylhäällä on Juhan keskeneräinen 8-kyntinen ja etualalla Juhan valmis 6-kyntinen istutus. Juha-pentele siis ehti tekemään melkein kaksi valmista riipusta siinä vaiheessa kun mä sain aikaan yhden melkein valmiin :-D