Kun kurssilla esiteltiin vasarasormuksen malli, tiesin heti että tuunaan siitä itselleni korsettisormuksen. Malli on varsin yksinkertainen, eikä siinä tarvitse edes juottaa. Sormus sahattiin levystä, mutta kun tuli taivutuksen aika, Ari huomasi että oli vahingossa myynyt liian ohutta hopealevyä, ja epäili että sormus ei kestäisi käytössä. Noh, jatkoin sormuksen kuitenkin loppuun kun kerta olin aloittanut. Harjoittelusormuksesta tuli siis tällainen:
 |
| Korsettisormus liian ohuesta levystä |
Nyöritykseen käytin vain kuparilankaa, kun ajattelin ettei tätä kuitenkaan tule koskaan käytettyä. En myöskään oikein pitänyt sydänkuvioista jotka pintaan punsseloin. Uusi levy kehiin, ja siitä toinen, vähän onnistuneempi sormus:
 |
| Parempi korsettisormus :-) |
Älyttömän epäkäytännöllinenhän tämä on, ja ihan turha kuvitella että tätä voisi käyttää edes joka toinen päivä :-D
 |
| Sormus pikkusormessa |
Voi miten sievä ja rusetti tuo siihen eleganssia (onkohan tuo se sana jota edes hain :D ) olen itsekin joskus pohtinut korsettisormuksen tekoa, mutta jotenkin se on jäänyt. Täytynee jatkossakin jättää haaveeksi, jos se kerta on epäkäytännöllinen :D nihilistinä sulattaisin sen kuitenkin kun alkaisi ahdistaa tyhjänpanttina kököttävä sormus (niinkuin sellaisia ei jo nyt lojuisi vitriinissä :D )
VastaaPoistaWau mikä korsetti:-)
VastaaPoistaSe on taidetta parhaimmillaan silloin kun se miellyttää silmää mutta sitä ei oikein voi käyttää :-))
VastaaPoistaAivan ihana, rusetti on piste iin päälle !