Hiekkavalua

Ostimme jokunen aika sitten kunnostusta kaipaavan vanhan tammisen vitriinikaapin. Ylä- ja alakaapistojen välissä on joskus ollut marmorinen pöytälevy, joka on hajonnut. Siitä puuttuu myös etuosan puiset tuet, jotka pitävät yläosaa erillään pöytätasosta. Ja toisen alalaatikon vedinkin on hajonnut ja sen myötä kadonnut. Noh, vaikka kaapissa on vielä rutkasti tekemistä, niin kesäkurssilla saatiin sentään fiksattua tämä viimeinen kohta.

Olemassa oleva vedin saatiin onneksi irrotettua laatikosta ehjänä, joten se oli sellaisenaan käyttökelpoinen hiekkavaluun. Vaikka hopeiset vetimet olisivat takuulla aika päheät, tehtiin tämä kuitenkin pronssista, jotta vetimet sopisivat paremmin kaapin muihin kullattuihin metalliosiin ;-)

Valetut pronssiset vetimet patinoinnissa

Pronssihan on väriltään hyvinkin säihkyvää ja kiiltävää, joten nämä vaativat patinoinnin. Alkuperäisestä vetimestä poiketen valetuissa vetimissä ei ole koristereikiä keskellä, sillä ne eivät näyttäneet hyviltä. Ja saahan ne myöhemmin porattua jos alkaa kaduttamaan. Ja voisihan nämä vielä kullatakin... :-D

Vasemmalla alkuperäinen vedin

Valmiista kaapista laitan sitten kuvia kun se on -eh- valmis. Eli ei kannata vielä henkeä pidätellen jäädä sitä odottelemaan...

Summary:
Some time ago we bought an old antique cupboard that needs restoration. For example one gilded brass handle was missing, so we decided to sand cast new ones. The original piece is on the left side of the picture and the new bronze ones are on the right side. There's still lots to do, but at least we now have all the handles...

Alipainevalua

Kesän perinteinen kurssiviikko on vietetty, ja tänäkin vuonna olimme Kurikassa Tainan pajalla. Siellä oli mahdollista tänä vuonna tehdä valuja, mikä oli kivaa, sillä Jämsän työväenopiston kurssisuunnitelmaan ne eivät ole jostain syystä moneen vuoteen enää mahtuneet. Sääli vain, että mukaan ottamani lepän kävyt olivat jo liian aukinaisia (nehän oli kerätty silmällä pitäen työväenopiston kurssia jota ei järjestettykään) eikä niitä enää kannattanut valaa.

Jotain sentään saimme aikaan... Vahamuottien teosta minulla ei näemmä ole ainuttakaan kuvaa, mutta tällä kertaa meillä oli valmiit esineet, joista tehtiin silikonimuotti johon vaha pursotettiin.

Valupuu ennen valua...

...ja sen jälkeen

Meidän osaset irtinapsaistuina

Tainalla oli upea lohikäärmeenpääsormus, jonka saimme kopioida. Puussa oli sekä irtopäitä että kaksi valmista sormusta, joiden valaminen ei olisi pitänyt onnistua, eli niiden olisi pitänyt jäädä vajaiksi. Näin meitä ainakin varoiteltiin :-D. Juha halusi kuitenkin kokeilla mitä tapahtuu, ja hyvinhän sormukset onnistuivat.

Puhdistetut irtopäälohikäärmeet

Valmiit sormukset. Lohikäärmeenpäät ja puolangan punosta.

Tämän lisäksi minulla oli mukana simpukan kuori, josta myös tehtiin valumuotti. Puussa oli alkujaan 7 kuorta, mutta valun jälkeen yhden kohdalla puussa oli vain aukko osoittamassa paikkaa missä se oli ollut.

Simpukoita. Valkoinen on alkuperäinen josta tehtiin muotti.

Nyt kun vielä keksisi näille jotain käyttöä :-D

Summary:
A few weeks ago we were once again in our yearly traditional silver jewelry making class in Kurikka, Finland. This time we were able to try some lost-wax casting. Our instructor had a dragon head ring which we were allowed to copy. I also had a seashell with me. Our pieces came out perfect - even the dragon rings were completely cast. I only wish I could now figure out what to do with all these shells... ;)

Bling!

Talven pimeinä iltoina kanavasurffatessa telkkarin tarjontaa juutuin pariin kertaan ihmettelemään TLC:n sarjaa My Big Fat American Gypsy Wedding :'-D Hää- ja bilepuvut olivat suomalaisittain erittäin övereitä, ja koruissakin tuntui tärkeintä olevan koko ja säihke. Ja jos joku tyttönen oli jo 20-v eikä ole vielä päässyt(!) naimisiin, niin se on sitten jo aivan liian myöhäistä yrittää enää aviomiestä löytää :-D

Noh, sarja sikseen. Tai myönnetään, että kun netistä bongasin tämän korun ohjeen, niin päätin vaihtaa suht vaatimattoman näköiset ohjeen helmet vähän näyttävimpiin, tuon edellämainitun ohjelmasarjan tunnelmissa. (Tosin näitä pitäisi varmaan olla vähintään kolme kädessä, jotta tämä kelpaisi yhdellekään ohjelman neitokaisista ;-D)

Flat Spiral -rannekoru

Minun versiooni on käytetty 4 mm tsekkiläisiä lasihelmiä, 3 mm swaroja ja 11/0 -koon Miyuki siemenhelmiä. Lukko ja siihen liittyvät härpäkkeet ovat kullattuja.

Rannekoru on yksinkertainen tehdä, ja suht nopeakin.

Lähikuva helmistä

Mukavaa, että ilmat ovat lämmenneet, ja pääsee taas uloskin kuvailemaan :-)

Summary:
I don't usually watch much tv, but during cold and dark winter nights I found myself staring at the TLC's My Big Fat American Gypsy Wedding show (though only a couple of times ;) When I found the pattern for a flat spiral bracelet I however remembered the sparkly and bold dresses and jewelries, and used that as the inspiration. So my version uses 4 mm Czech Fire Polished beads, 3 mm Swarovski bicones and size 11/0 Miyuki seed beads. The Neumann clasp and wire protectors are gold plated.

Kaivertelua

Tämän vuoden kurssitkin on käynnistyneet, ainakin Juhan osalta. Tämä oli kolmas vuosi kun Juha kävi Kurikassa Tainan pajalla opiskelemassa kaiverrusta viikonloppukurssilla. Opettajana toimi Suomen kärkikaivertajiin kuuluva Pentti Nieminen ja muut kurssilaiset olivat lähinnä kultaseppiä taikka muuten ammattilaisia, joten hyvään seuraan se on päässyt :-)

Mikroskooppi ja kaiverruskuula. Taustalla tietysti viinilasi :-D

Ekana vuonna harjoiteltiin kirjaimia ja toisena vuotena kuparin upotusta teräkseen, intarsia kai lienee virallinen termi tälle. Eli aluksi kovempaan materiaaliin kaiverretaan lohenpyrstöura ja uraan taotaan pehmeä metallilanka. Tursuava ylimääräinen metallilanka poistetaan kaivertimella.

Kupariupotuksia teräksessä, viimevuoden harjoituksia

Tänä vuonna aiheena oli bulino. Tässä ideana on tehdä ohuen ohuita viivoja ja pisteitä vieri viereen. Mitä enemmän pisteitä tai viivoja laittaa halutulle alueelle sitä tummemmaksi se tulee.

Ensimmäisiä harjoitelmia. Pieni pallo.

Pieni pallo, 6 mm halkaisijaltaan, oli ensimmäinen mitä bulinokaiverruksessa tehtiin. Seuraavaksi laatikko joka on Juhan mielestä epäonnistunut. Kolmantena työnä oli osmankäämi joka on noin 20 mm korkea. Näitä ei tosiaan ole värjätty mitenkään, vaan valon heijastuminen tietystä kulmasta saa kuviot näyttämään tummilta.

Kaiverrusharjoituksia

Lähikuva papinkullista (kasvin satakuntalainen nimitys)

Harjoittelun jälkeen alettiin tosihommiin, ja rohkeasti tekemään sorsalintua. Tirppa on kooltaan n. 35 x 30 mm.

Esimerkkikuva josta lähdettiin liikkeelle

 Kuvassa näkyy alkuvaiheen lipsu, jota ei ole lähdetty peittelemään.

Kuvakulmasta riippuu, kuinka tummalta kuvio näyttää

Sorsaan on käytetty noin 8 tuntia, joten mitään nopeaa hommaa tämä ei ole.

Kaiverrettu sorsa

Juha kokeili vielä viimeiseksi kaivertamista valkoiseen muovilevyyn. Tässä tekniikka on vähän erilainen, eli silmä on tehty kokonaan pienistä pisteistä, ja värjätty mustalla. Silmän koko ilman kulmakarvaa on 7 x 4 mm. Kokonaisuudessaan kuva on 11 x 7 mm, eli se näkyy valokuvassa huomattavasti suurennettuna. Työ on vielä pahasti kesken...

Juha tuli intoa puhkuen kurssilta takaisin, eli tällä kertaa tuskin vierähtää vuosi, ennen kuin se taas kaivertimiin tarttuu :) Itse asiassa se jo tilasi sellaisen härpäkkeen, jolla saadaan kaivertimiin hiottua oikea kulma, joten eiköhän sitä pian taas pääse esittelemään uusia tuotoksia...


Summary:
Couple of weeks ago Juha went to Kurikka for a hand engraving weekend class. Last year he was practicing metal inlay and this year bulino engraving. The practice plates are made of steel - except the last one which is white acrylic polymer called Corian. It was really hard to photograph these since the look of engravings depends on shooting angle. Anyways, I'm really impressed with his work :-)

Lahjoja

Joulusta on pian jo kuukausi vierähtänyt, joten eiköhän sitä pitäisi vihdoin ryhdistäytyä ja esitellä hieman lahjoja... Tällä kertaa viime hetkellä valmistuneista annetuista korulahjoista ei tullut räpsäistyä edes tärähtänyttä kännykkäkuvaa, joten esittelyssä on pelkästään meidän saamamme itsetehdyt lahjat :-)

Suojuspussukat objektiiveille

Sain kameran objektiiveille mittojen mukaan tehdyt pehmustetut suojapussukat - ja nämä on vielä väri- ja numerokoodattukin :-D Nyt tarvittavat putket kulkeutuvat helposti mukana laukussa kuin laukussa :-)

Converset

Jalkoja lämmittämään saapuivat trendikkäät tennarisukat aidoilla kengännauhoilla.

Koiratyynyt

Ja  rakkaat pikku mussukat ikuistettuna koristetyynyihin.

"Pikku"mussukat

Nämä kaikki edellä olleet lahjat oli urakoinut äitini. Sisko puolestaan oli virkannut pullahiirelle tyttöystävän.

Loppahuuli-pupu ja pullahiiri

Tämä tomera pupu tyhjentää lasin kuin lasin käden käänteessä...

 

Lumihiutaleita

Tänä vuonna ei työpaikan pikkujoulut vaatineet sen erikoisempaa pukeutumista, mutta tein kuitenkin itselleni uudet juhlavammat korvikset. Lunta ei tosin joulukuun alussa enää näillä leveysasteilla näkynyt muuten kuin näissä koruissa..

Lumihiutalekorvakorut

Isommissa korvakoruissa on filigraania, valmisketjua ja valmispalloja.

Lisää hopeisia hiutaleita

Pienemmät korut olivatkin huomattavasti pienempitöiset ja nopeat valmistaa.

Summary:
I made these snowflake earrings for my company Xmas party. Bigger ones have filigree wire with commercial chain and stardust balls. Compared to the big earrings the small stud earrings were really easy and quick to make.

Pinottavaa

Ilmat on sen verran kylmentyneet, että ulkona ei ilman hanskoja pärjää. Siksipä minun piti laittaa kaikki isommat sormukset odottamaan kevättä, ja vääntää tilalle jotain talveksi sopivaa.

Pinottavia sormuksia

Tuloksena oli vino pino ohuita sormuksia, joita yhdistelemällä saa koottua erinäköisiä sormuksia sekä pari isompaa filigraanitiaraa. Vain tuo pallosormus (toinen oikealta) on tehty valmiista langasta, muita on enemmän tai vähemmän mysötty, valssattu ja juoteltu.

Vähän näyttävämpiä kuin perussormukset, mutta mahtuvat helposti hanskan sisään :-)

Summary:
Some stacking rings I made for winter. Each ring could be worn separately or stacked in whatever combination.

Sydämiä

Nämä prässätyt sydämet ovat olleet puolivalmiina jo kolmatta kuukautta... Vihdoin sain aikaiseksi viimeistellä ne, ja peräti kuvattuakin :-)

Prässätyt hopeiset sydämet

Jokaisessa sydämessä on toinen puoli röpelöä ja toinen sileä. Isoin on kooltaan noin 3 x 2,5 cm ja pienemmät noin 2 x 2 cm.

Edestä

Ja takaa

Summary:
I made these puffed sterling silver hearts using hand operated hydraulic press. One side of each heart is smooth and one side is textured. The biggest heart is approx 3 x 2.5 cm and smaller ones are approx. 2 x 2 cm.