V-mallinen kaulakoru

Juhalle tuli tilaus tehdä koru. Muita toiveita ei ollut, eli Juha sai tähän vapaat kädet. Idea koruun tuli aiemmin tehdystä sormuksesta. Tällä korulla oli vähän kiire, sillä se tuli lyhyellä varoitusajalla syntymäpäivälahjaksi, eikä materiaalitilauskaan meinannut ehtiä ajoissa meille, kiitos Itellan :-) Onneksi sentään se saatiin viimeisenä mahdollisena päivänä postiin ja perillekin. Kuvat puolestaan ovat vähän keskeneräisestä korusta, sillä en ehtinyt kuvaamaan valmista korua lainkaan.

Kaulakorun riipusosuus, joka on noin kaulan levyinen

Kaulakorun iso kivi on hiottu asiakkaan omasta kivestä. Kolme cubic zirconiaa on istutettu hiertämällä. Muut osat ovat hopeaa.

Ketjuosuuden mallailua

Korussa on myös itsetehty papuketju, joka tosin tässä kuvassa on vielä keskeneräisenä, eli nuo lukot ja ketjunpätkät eivät valmiissa korussa ole noin hassusti :-)

Pitsireunuskorvikset

Nämä korvakorut ovat yli vuoden takaiset, olin jo unohtanut mokomat, kunnes yllättäen löysin ne korupöytää siivotessa. Juha harjoitteli näihin raeistutuksia viime vuonna Kankaanpään kesäkurssilla. Unohduksen syy oli se, että olisin halunnut niihin vielä kaiverrusta tuohon "tyhjään" tilaan. Noh, minähän en osaa kaivertaa, ja Juha on sen verran kriittinen omista taidoistaan ettei suostu vielä näihin koskemaan ennen lisäharjoittelua, joten korvikset tulivat nyt tällaisenaan käyttöön :-)

Cubic zirconia korvikset

Pohjalevynä on hieman taivuttua hopeaa ja kivinä 2 mm siniset cubic zirconiat. Härpäkkeiden pituus on noin 17 mm.

Skrympatut korvikset

Tämä karneoliriipus tarvitsi tietysti seurakseen korvakorutkin, joten laitoin Juhan taas kerran hommiin. Korvikset on tehty hopealevystä, ja kokoa niillä on reilu sentti. Tapin kiinnitys on kulmassa, eli nämä ovat samalla lailla salmiakkimaisesti kuin riipuskin.

Skrympatut korvikset

Korut matkasivat saajalleen jo äitienpäiväksi (tai no, ainakin sitä seuraavaksi maanantaiksi), ja askartelimpa pitkästä aikaa kortinkin mukaan.

Ihan itse tehty korttikin

Miniloma Budapestissä

Sain synttärilahjaksi 5 päivän lomamatkan Budapestiin pääsiäisen tienoilla - loistavalla matkaseuralla tietty. Ilma olisi minun puolestani saanut olla lämpimämpikin, varsinkin kun pari viikkoa ennen matkaa vielä luvattiin +24 asteisia päiviä, mutta toisaalta koko reissussa ei sitten satanutkaan kuin muutaman pisaran verran :-)

Lentokentältä pääsi helposti keskustaan bussi - metroyhdistelmällä. Eksoottista oli se, että lipuntarkistuspisteet olivatkin ihan manuaalisia eikä automaattisia, eli lippua piti aina näyttää ihan elävälle tarkastajalle.

Ensimmäinen kahvila. Minun teeni ei valitettavasti kuvassa näy.

Tonavakin tuli taas pitkästä aikaa nähtyä, viime kerrasta olikin jo 4 vuotta, ja silloin oltiin käväisemässä Itävallassa aamiaisella.

Turisti poseeraa Tonavan rannalla.

Käveltyä tuli paljon, vaikka meillä oli matkailijaliput, joilla olisi päässyt kaikkiin julkisen liikenteen välineisiin keskustan alueella. Metroa sentään jonkun verran käytettiin.

Matkalle Tonava-kuvan vastarannalla näkyvälle Gellértinvuoren Vapaudenpatsaalle.

Portaita oli - paljon - ja me vasta aloitettu kiipeäminen

Noista varsinaisista nähtävyyksistä ei paljoa tullut otettua kuvia, osittain siksi etten oikein ollut sinut kamerani kanssa, ja yleensä ne oli turhittu vielä graffitein. Hotellimme oli Pestin puolella, mutta taidettin käydä joka päivä kävelyllä Budassa. Luulin ottaneeni tällä kertaa mukavat kengät jalkaani, mutta niin vain kävi, että jouduin perinteisesti ostamaan uudet tossut...

Linnavuoreenkin olisi päässyt vaunulla, mutta jono oli niin pitkä, että päätettiin - taas kerran - kiivetä portaita pitkin

Parlamenttirakennus

Bussi kiitää keskellä Tonavaa :-D

Käytiin me yhdessä museossakin, eli Andrássy út -kadun varrella sijaitsevassa House of Terror -museossa. Se on omistettu toisen maailmansodan aikaisille tapahtumille, kun Unkari ensin joutui kärsimään saksalaisten natsismista, ja sen jälkeen Neuvostoliiton kommunismista. Karu näyttely kaiken kaikkiaan, jossa olisi saanut viettyä vaikka koko päivän.

Muistomerkki Arrow Cross -puolueen surmaamien juutalaisten kunniaksi

Ainoa kuva jonka Terror-museossa sai ottaa

Vuokrasimme myös auton, kun ei enää jaksettu kävellä. Tästä tosin jäi vähän ärsyyntyneet fiilikset, sillä vuokraaja oli ainoa, joka petkutti vaihtorahassa. Juhan mukaan se antoi väärin meitä ennen asioineillekin. Tosin summa oli vain 400 forinttia, eli vähän päälle 1 €. No, kaipa se sitten oli automaattinen palvelumaksu...

Auton kyydissä

Kaksipaikkainen urheiluauto

Tällä polkuautolla tuli tutustuttua Margitinsaareen. Polkimet on molemmilla puolilla, mutta Juha hoiti ohjaamisen, eli kierrettiin ties mitä ihmeen kääntöpaikkoja, johon en olisi ikinä itse mennyt. Vajaa tunti tuolla poljettiin, ja hiki tuli :-D

Syötyä tuli hyvin, sillä hintataso oli erittäin edullinen ja ruuat paria poikkeusta lukuunottamatta herkullisia. Ja täytyihän noiden portaiden kapuaminen jotenkin kompensoida ;-)

Kakkua, valkoviiniä ja valkosuklaakaakaota :-P

Kerrankin valitsin oikein, eli herkullinen ja kevyt(?) grillijuustosalaattini vs Juhan säälittävä voileipä :-D

Kahvia ja chilikaakaota

Illallisella matkan kalleimmassa ravintolassa

Paljon tuonne jäi vielä nähtävää, eli pitänee vielä joskus palata uudestaan. Jos ei muuta niin ostamaan lisää Tokaj-viinejä ja palinkaa, kun tällä kertaa laukkuihin olisi mahtunut enemmänkin, kun emme ehtineetkään lentokentän tax free -myymälään. Ensi kerralla tiedetään sitten, että jos taulussa lukee "last call" tarkoittaa se oikeasti sitä, että ei ole vielä mikään kiire jonottamaan 40 minuuttia sitä, että Ryanairin kone edes saapuu Budapestiin...

Vihreä marmorisormus

Juhalle tuli pyyntö tehdä samantyylinen sormus kuin tämä aiemmin tehty. Kahta samanlaistahan ei voi tehdä,  joten tällainen tästä uudesta tuli.

Skrympattu marmorisormus

 

Toiveena oli vihreä kivi, jossa sai olla muitakin sävyjä. Sormuksen kivi on kromimarmoria ja se on Juhan itsehioma.

Sormus takaa

Runko on skrympattu ja takaosan sauma on hyvin korostettu. Rosoisesta ulkonäöstä huolimatta sormus on täysin sileä sisältä. Pinta on patinoitu.

 Toivottavasti tästä nyt tuli oikean kokoinen, kun tarkat millimetrimitat eivät olleet tiedossa :-)

Statement-sormus

Tämä sormus lähti valmistumaan toista sormusta tehdessä kun Juhalle jäi "joutoaikaa" työvaiheiden välissä... Hopealevyä sulatellessa ja takoessa alkoi muodostua mielenkiintoisen näköistä pintaa ja siitä se ajatus sitten Juhalle tuli - sormuksenhan se tietenkin siitä teki.

Sulatussormus hopeasta

Sormus takaa

Pintaa on skrympattu/sulatettu kahdella kaasutoholla yhtäaikaa eri suunnista, jolloin saavutettiin silmää mielyttävä pinta, jota on tämän jälkeen vielä taottu ja hiottu.

Sormuksen sisähalkaisija on noin 20,5 mm, ja se on noin 20 mm korkea. Tämä sormus on vielä vailla omistajaa :-)

Karneoliriipus

Tämä riipus on äitin syntymäpäivälahja, tällä kertaa delegoin Juhan tämän tekemään :-) Riipus on tehty skrympatusta hopealevystä, johon on istutettu valmiina ostettu karneolikapussi. Myös riipuspidike on ostettu.

Skrympattu karneoliriipus

Riipus on luonnossa huomattavasti paremman näköinen kuin kuvissa, jotka on taas kerran vähän kiiressä napatut. Riipus kuin valmistui - jälleen kerran - vasta juhlapäivänä :-D

Myös takaosa on uurteellinen

Turkoosia

Jos kynnet ovat jo kesäiset ja turkoosin väriset, niin pitäähän niihin saada mätsäävät korut, vaikka takatalvi kuinka yrittäisi puskea päälle :-)

Hopeiset korvanapit turkooseilla

Olen ostanut nämä kapussit vuosia sitten. Niiden pitäisi olla "stabilized" turkoosia, eli ne on pinnoitettu hartsilla, jotta siitä tulisi kestävämpää. Näiden ei siis pitäisi olla mitään värjättyä kiveä kuten magnesiittia. Jokainen kapussi oli hieman eri kokoinen ja värierojakin niistä löytyi. Aluksi tarkoituksenani oli laittaa rannekoruun 5 kapussia, mutta kun tila alkoi käydä ahtaaksi, niin päätinkin tehdä lisäksi korvikset.

Rannekoru turkooseilla

Ja mätsää hyvin kynsiini :-)