Viimeisiä sulatuksia

Löysin tässä eräänä päivänä läjän sulatuslasialusia, jotka olin jo ihan unohtanut. Lautasia löytyi vielä lisäksi ainakin 5 kuvaamatonta, mutta en kyllä niitä aio esitelläkkään. Edes joku taso se on tässäkin blogissa säilytettävä ;-D

Sulatuslasia stringereinä ja paloina

Eka alunen on mun tekemä, se oli viimeisimpiä töitä mitä tuli tehtyä. Halusin vaan kokeilla, että pysyvätkö stringerit katkeamatta ja/tai venymättä jos niitä ei tueta kuin päistä. Kyllähän ne kestivät, tosin sen verran haurailta tuntuvat ettei alunen taida kovin kovakouraista käsittelyä kestää.

Kalavati

Tämä kala/sushi-lautanen on avokin tekeleitä. Harvinaisen hankala kuvattava taasen, mutta tuollainen pitkulainen, suurehko alunen se on. Siihen mahtuu helposti kolme tuikkua tai läjäpäin karkkia :-P

Aikuisilta kielletty

Eilen illalla olimme juhlimassa pinkkiin hurahtaneen neidon 6-v synttäreitä :-). Lahjatoivelistassa olisi kyllä ollut niin kännykkää kuin kameraakin, mutta siitä huolimatta päädyimme lahjomaan tyttöä koruilla. Vaaleanpunainen ei ole ikinä ollut lempivärini, ja jos sitä vaatteissa tai koruissa joutuisin nyt käyttämään niin ahdistavalta se kyllä tuntuisi. Koruja varten täytyi siis melkein kaikki pinkit tarvikkeet ostaa, muutama helmi sentään löytyi tilaus- tai ilmaislahjojen kautta omistakin varastoista. Nämä kuvat tuli räpsittyä eilen illalla kiireessä, joten toivomisen varaa niissä olisi :-)

Kaulakoru muistivaijerissa

Ekassa korussa on lasihelmiä ja hopeoituja välijutskia muistivaijerissa (se kai memory wiren suomennos on?), nämä tarvikkeet löytyivät omasta takaa. Ensi kerralla pitää muistaa ettei vaijerin toista päätä kannatta kiertää valmiiksi silmukaksi, sen verran monta kertaa jouduin helmet purkamaan ja uudelleen pujottamaan kun korusta olisi tullut liian lyhyt :-D

Organzanauhaa ja puuvillanyöriä kaulakorussa

Toisessa korussa lasihelmiä ja hopeoituja osia puuvillanyörissä, jota kiertää myös organzanauha. Fimoruusu on myös ostettu valmiina. Koskapa synttärisankari on avokin sukulainen, "joutui" avokki kokoamaan tämän (korun sommittelu tosin tuli mun päästä).

Valuja

Sain vihdoinkin viilattua ja kiillotettua osan alipainevalussa tekemistäni jutuista. Kauhea työ siinä olikin, kun osaan oli tullut yli millin syvyisiä pieniä koloja, jotka tulivat aina hyvin näkyviin kun pinta alkoi kiillottumaan. Noista kahdesta pienestä piti alkujaan tulla korvikset, mutta pienehkön(?) "tämä-määrä-vahaa-vastaa-tätä-painoa-hopeassa" -laskuvirheen takia niistä tulikin hieman liian painavat. Kyllähän sitä nuorempana korvissa killui vaikka mitä, mutta taitaa yli 10 g jutut olla jo liikaa tässä iässä... :-/ No saahan niistä aina tehtyä jotain muuta...:-)

Valuriipuksia

Aika hyvin nämä muuten onnistuivat, tarkoituksenani kun oli yrittää tehdä sellaisia muotoja joita minun muuten olisi vaikeampi tehdä.

Valuriipusten taustapuolet

Koneesta näemmä löytyi vähän vanhempikin kuva näistä, sillä alkujaan näiden piti olla Helmetti-foorumin viime vuoden joulukalenterissa varasuunnitelmana. Noh, eihän nämä nyt sitten valmistuneetkaan kuin pari kuukautta myöhässä :-D Se alkuperäinen suunnitelma odottaa vieläkin paljastustaan, toivottavasti nyt tän vuoden puolella siitä tulee valmista :-D

Valuriipukset joita on jo viilailtu ja kiillotettu vaikkei sitä ihan heti uskoisikaan...

Muotopuoli

Syy jonka takia avokki viime syksynä todella innostui lasinsulatuksesta oli asunnon remontti. Tai lähinnä saunan. Sillä mitäpä nyt olisi uusittu sauna ilman itsetehtyä, lauteisiin upotettavaa lasista löylykippaa? ;-D 

 

Kipasta tuli suuri, halkaisijaltaan 40 cm, ja siihen paloi reippaasti sekä rahaa että aikaa. Yhteensulatus onnistui ongelmitta, mutta kun lasi piti taivuttaa muottiinsa niin eipä se mennytkään niin kuin piti. Sen sijaan että lasi olisi valunut tasaisesti kaikkialta muottia seuraillen, se menikin kahdesta kohtaa kupruun. 

Yhteensulatetut lasit, tässä vaiheessa kaikki näytti vielä hyvältä :-)

Löylykippa taivutuksen jälkeen :-(

Kuprujen syynä oli kait uuni, jota voi käyttää sekä keramiikalle että lasille. Uunissa on siis vastukset katon lisäksi sivuilla, ja nuo ongelmakohdat ovat siinä missä sivuvastukset ovat olleet lähellä. 

 

Toisen puolen kupru on enemmän auki...

...ja toisen puolen kupru on melkein kiinni

Onkohan olemassa jotain poppaskonstia jolla kuprut saisi poistettua? Tällaisenaan se ei kyllä oikein tulevaan saunaan käy, ja on vähän turhan kiikkerä esim. boolimaljaksi. Kastelukannuksikin se on turhan iso ja hintava, vaikka "kiva" kaatonokka ja kahva siinä olisikin valmiiksi :-/

Koiruuksia

Kun ekan kerran kuulin että avokilla on koiria, minulle näytettiin tätä kuvaa.

Pieni lutuinen hauva

Selvästikin siis pieni, tuskin lattialaatan kokoinen ja yhdellä kädellä kannettava lutuinen hauveli. Totuus olikin sitten vähän toista kun kuvan ottamisesta oli vierähtänyt tovi jos toinenkin...

Hauvelit olivatkin "vähän" isompia...

Vastassa olivatkin kippurahäntäisempi, vanhempi ja (yleensä) arvokkaammin käyttäytyvä Luca, sekä isompi, touhottavaisempi ja vähemmän varautunut Pyry (kesti kyllä aika kauan ennen kuin opin vesselit toisitaan erottamaan ;-D). Tällaista enempi kissoihin tottunutta tyyppiähän nuo eivät juurikaan tottele saatikka kuuntele, kunhan vain nauravat mun komenteluyrityksille. Epävirallisen "toi on helppo nakittaa rapsuttamaan meitä tuntikausiksi kun vaan mennään viereen istumaan niin ettei se pääse lähtemään pois ja katsotaan sitä anovasti silmiin" paikan laumasta olen sentään saanut.

Rapsutappa nyt meitä kun kerta siihen viereen olet tuppautunut

Positiivinen yllätys oli että koirista ei ole tullut allergisia oireita vaikka ne ovat pari kertaa vahingossa ehtineet mun naamaakin lipaisemaan. Liekö sitten syynä että ovat kuitenkin naapureiden sinnikkäästä vastustelusta huolimatta enemmän ulko- kuin sisäkoiria. Siskon kissat kun vieläkin käy henkeen vaikka kuinka Kestineä koittaisi etukäteen ottaa :-(

 

Vasemmalla Pyry ja oikealla Luca

 

Alusia

Lasinsulatuskurssihan loppui jo viime vuonna, sopivasti juuri ennen joulua. Joululahjoiksi sieltä päätyivät seuraavat tuotokset (ja lisäksi neljä isompaa lautasta, mutta niiden kuvat nyt ei vaan onnistuneet)...

Ristikkoalunen sinisistä lasisuikaleista

Ristikkoalunen vihreistä lasisuikaleista

Nämä kaksi ekaa on tehty pienimmällä muotilla, eli olivat noin 13 x 13 cm. Seuraava on vähän isompi, noin 15 x 15 cm, ja se ei ihan ole sellainen kuin pitäisi. Kauan ja hartaasti valitsin kaupassa laseja, enkä niiden värikoodeja sen kummemmin enää tarkistanut ennen leikkausta, joten yllätys oli suuri kun uunista tullessa alunen olikin opaakki eikä läpinäkyvä :-D

Aika mielenkiintoisen värityksen omaava ristikkoalunen

Friteillä eli lasijauheella tuli yritettyä jos jonkinmoista kuvaa, lopulta ainoa onnistunut tekele oli ensimmäiseksi valmistunut nalle. Ei tämäkään helppo ollut, alkuperäinen nallen maha ei erottunut taustasta lainkaan, ja muut kohdat olivat todella läikikkäät. Frittiä siis uudestaan levylle, ja nalle toisen kerran uuniin. Yllättävän vähän kuvio sentään levisi. Nalle piti alkuperäissuunnitelman mukaan laittaa kehyksiin U-listoilla, mutta eihän niitä löytynyt täältä pikkupaikkakunnalta, ja Jyväskylän lasitarvikkeita myyvä liike ei tietenkään ollut avoinna. Lisäksi toisella sulatuskerralla taustalasin yläosan keskikohtaan tuli ilmeisesti kuitupaperista painauma, ja harmittamaanhan se tietysti jäi :-(

Friteillä tehty nalle

Ja heti perään avokin panos joulun kulutusjuhlaan. Tosin tämä oli tilaustyö, mutta joululahjoiksi ne kuitenkin menivät. Avokkihan on korurintamalla tähän mennessä tehnyt valujuttuja lukuunottamatta muutaman ristin, kaulaketjun ja rannekorun, ja sai jo oikean tilaustyön. Jotkut ne osaa, myös markkinoida itseään ;-D

Tilaajan toiveena oli saada kaksi Afrikan muotoista ristiriipusta, muuten käsittääkseni oli vapaat kädet, paitsi että niistä piti tietystikkin tajuta mitä ne esittää. Hyvinhän ristit onnistuivat :-)

Afrikkaristit

Aivopesua

Vuosi on taasen vaihtunut. Se tapahtui aika huomaamattomasti sohvan pohjalla puoliflunssassa maaten ja telkkaria zombina tuijottaen. Eteisessä jo vuoden lojuneet tähtisädetikut jäivät tänäkin vuonna sytyttämättä, tosin eri syystä kuin viime vuonna. Sentään sattuneista syistä vuoden vaihtumisesta on tällä kertaa *hieman* tarkemmat muistikuvat ;-D

Ja sitten itse asiaan. Joululahjakoruja tein tänä tai siis viime vuonna vain yhden, se meni siskon 2-v tytölle. Mua on sitten turha syyttää jos sinne ei aleta jossain vaiheessa mankumaan kissaa, olen ainakin parhaani asian eteen yrittänyt tehdä :-)

Kaulakoru kissariipuksella