Alusia

Lasinsulatuskurssihan loppui jo viime vuonna, sopivasti juuri ennen joulua. Joululahjoiksi sieltä päätyivät seuraavat tuotokset (ja lisäksi neljä isompaa lautasta, mutta niiden kuvat nyt ei vaan onnistuneet)...

Ristikkoalunen sinisistä lasisuikaleista

Ristikkoalunen vihreistä lasisuikaleista

Nämä kaksi ekaa on tehty pienimmällä muotilla, eli olivat noin 13 x 13 cm. Seuraava on vähän isompi, noin 15 x 15 cm, ja se ei ihan ole sellainen kuin pitäisi. Kauan ja hartaasti valitsin kaupassa laseja, enkä niiden värikoodeja sen kummemmin enää tarkistanut ennen leikkausta, joten yllätys oli suuri kun uunista tullessa alunen olikin opaakki eikä läpinäkyvä :-D

Aika mielenkiintoisen värityksen omaava ristikkoalunen

Friteillä eli lasijauheella tuli yritettyä jos jonkinmoista kuvaa, lopulta ainoa onnistunut tekele oli ensimmäiseksi valmistunut nalle. Ei tämäkään helppo ollut, alkuperäinen nallen maha ei erottunut taustasta lainkaan, ja muut kohdat olivat todella läikikkäät. Frittiä siis uudestaan levylle, ja nalle toisen kerran uuniin. Yllättävän vähän kuvio sentään levisi. Nalle piti alkuperäissuunnitelman mukaan laittaa kehyksiin U-listoilla, mutta eihän niitä löytynyt täältä pikkupaikkakunnalta, ja Jyväskylän lasitarvikkeita myyvä liike ei tietenkään ollut avoinna. Lisäksi toisella sulatuskerralla taustalasin yläosan keskikohtaan tuli ilmeisesti kuitupaperista painauma, ja harmittamaanhan se tietysti jäi :-(

Friteillä tehty nalle

Ja heti perään avokin panos joulun kulutusjuhlaan. Tosin tämä oli tilaustyö, mutta joululahjoiksi ne kuitenkin menivät. Avokkihan on korurintamalla tähän mennessä tehnyt valujuttuja lukuunottamatta muutaman ristin, kaulaketjun ja rannekorun, ja sai jo oikean tilaustyön. Jotkut ne osaa, myös markkinoida itseään ;-D

Tilaajan toiveena oli saada kaksi Afrikan muotoista ristiriipusta, muuten käsittääkseni oli vapaat kädet, paitsi että niistä piti tietystikkin tajuta mitä ne esittää. Hyvinhän ristit onnistuivat :-)

Afrikkaristit

Aivopesua

Vuosi on taasen vaihtunut. Se tapahtui aika huomaamattomasti sohvan pohjalla puoliflunssassa maaten ja telkkaria zombina tuijottaen. Eteisessä jo vuoden lojuneet tähtisädetikut jäivät tänäkin vuonna sytyttämättä, tosin eri syystä kuin viime vuonna. Sentään sattuneista syistä vuoden vaihtumisesta on tällä kertaa *hieman* tarkemmat muistikuvat ;-D

Ja sitten itse asiaan. Joululahjakoruja tein tänä tai siis viime vuonna vain yhden, se meni siskon 2-v tytölle. Mua on sitten turha syyttää jos sinne ei aleta jossain vaiheessa mankumaan kissaa, olen ainakin parhaani asian eteen yrittänyt tehdä :-)

Kaulakoru kissariipuksella

Uusi perheenjäsen

Pari viikkoa sitten perhe lisääntyi yhdellä. Karvainen kamu meinasi ensin jäädä kauppaan kun hintalapussa olisi näyttänyt olevan kolminumeroinen hinta, mutta oikeasti eka numero olikin vain joku suttu. Nalle matkasi kaupasta kotiin takapenkillä turvavyö kiinni, ja sohvaltakin se vie kunnon tilan. Söpö silti kuin mikä :-)

Nalle ja tikru sohvalla

Jokohan se pukki pian tulee...

Tassuriipus

Joulukiireet senkun lisääntyvät, varsinkin kun jostain kumman syystä olen kuvitellut että aattoon on aikaa vielä runsaasti, ainakin sellaiset pari viikkoa. Outoa, sillä mullahan on tänä vuonna dumle-suklaakalenteri, josta on tunnollisesti tullut luukku avattua ja syötyä. En siis vain ole tajunnut hupenevien suklaiden ja joulun lähestymisen yhteyttä :-D Helmetin foorumin joulukalenterissa erehdyin varaamaan itselleni luukun jossa pitäisi esitellä jotain koruteemaista. Varauksen tehdessäni mulla oli vielä selvät suunnitelmat: mikäli koru A ei valmistu ajoissa, niin sitten esittelen varakorun B. Äsken sitten piti keksiä vielä varasuunnitelman varasuunnitelma, kun kumpikaan ajattelemani koru ei ole lähelläkään sellaista pistettä että niitä kehtaisi julkisesti esitellä, eikä joululahjajuttuja vielä voi paljastella. Epätoivoisesti kovalevyä selatessani löysin onneksi kuvan avokin valukurssilla tekemästä tassuriipuksesta, ja tämä alla oleva koru C saa myös kunnian tulla Helmetissä nähdyksi :-)

Valettu tassuriipus nahkanauhassa

Joulupuu on rakennettu

Sain joskus aikoja sitten lahjaksi askartelukirjan, josta ei silloin löytynyt kuin yksi kiinnostava ohje: käpykuusi. Kerran jo keräsin kävytkin sitä varten valmiiksi, mutta ne päätyivät lopulta kuukausien säilytyksen jälkeen palamaan iloisesti takassa. Tänä jouluna vihdoin ryhdistäydyin ja väkersin puun. Kirjan ohjeista poiketen tämän nimi on joulumänty, sillä vaikka kävyt sattuvat olemaan kuusen muodossa niin ei silti männynkäpyjä voi kuuseksi kutsua ;-)

Joulumänty perustilassa

Kirjan ohjeista tuli poikettua myös siinä, että pohjakartiota ei ole maalattu vihreäksi eikä liimattuja käpyjä spreijattu kultaisiksi. Sen sijaan kävyt on koristeltu valkoisilla, kimaltelevilla hiutaleilla ennen liimausta, aikaa siihen paloi uskomattoman kauan, varsinkin kun en ollut varma paljonko niitä tarvitsen. Lisäksi mäntyyn on upotettu valosarja, jonka patterikotelo on piilossa kartion pohjassa.

Joulumänty valaistuna

Näppejäkään (omia) ei tullut poltettua kuumaliimapistoolissa työskennellessä kun delegoin liimaamisen toiselle taholle ;-) Kuten myös sen valosarjan kiinnittämisen ja piilottamisen ;-) Olen sentään kerännyt osan kävyistä, koristellut ne kokonaan itse ja hankkinut styroksikartion ja valosarjan, joten voin olla ylpeä työstäni. Tai ainakin delegointitaidoistani ;-D

Pikkujoulujuhlista jaloin

tai toivottavasti sittenkin bussilla, sen verran pitkä on matka juhlapaikalle ja takaisin. On ihan pakko laittaa kuva juhlarannekorusta, se kun ei välttämättä kestä koko reissua. Kaksi eri kukan osaa kun eivät juottamalla meinanneet millään pysyä yhdessä, ja vähän etukäteen hirvittää miten 10 tunnin tosielämän testi menee. Taitaa olla viisainta ottaa vaihtorannekoru matkaan mukaan ja valmiiksi harjoitella pokan säilyttämistä kiusallisessa hajoamistilanteessa :-D

Rannekoru pikkujoulupippaloihin

Onneksi tänä vuonna ei tarvinnut vääntää kaulakorua, kun onnistuin löytämään sellaisen pikkumustan johon olisi ollut törkeä tyylivirhe laittaa kaulakorua. Näin ainakin itselleni uskottelin ;-D Rannekorusta ei tullut ihan sellaista kuin mitä suunnitelmissa oli, mutta kiireisellä aikataululla tähän on tyydyttävä.  Vaikka tämä rannekoru siis kemut kestäisi niin taitaa se kohdata modifioinnin myöhemmin. Paljon myöhemmin. Aikaisintaan joskus siinä parin vuoden päästä, ainakin jos kekseneräisten juttujen lootaa katselee ;)

Rakkautta ensi puraisulla

Vihdoinkin eka valutuotos on puhdistettu ja valmiina käyttöön. Tästähän oli kuva jo aiemmin, eli sininen vahatanko jossa oli epämääräisiä uria näyttää hopeasta valettuna seuraavanlaiselta:

Vampyyrihammassormus

Takaosan kuvasta tuli harvinaisen epätarkka, enkä uuttakaan jaksanut ottaa...

Vampyyrisormus takaa

Sormuksen takana on siis jo vahaan kaiverrettu teksti "Love at first bite". Aika hammaslääkärin painajaiselta lopputulos kokonaisuudessaan näyttää, mutta siitä olen onnellinen että sain kun sainkin hampaita mahtumaan tarvittavan määrän, eli torahampaat ovat vasta kulmahampaiden kohdalla :-)