torstai 7. lokakuuta 2010

Rippilahja

Avokin kummityttö pääsi ripille heinäkuussa, ja ristihän piti lahjaksi hankkia. Avokilla oli ristille tarkat speksit: sen piti olla ainakin kahdesta eri kullasta ja kivellinen, vähän erikoisempi eikä mikään levystä leikatun näköinen. Sanoi kyllä tunnistavansa "sen oikean" kun se vaan eteen sattuu. Kaikki Tampereen kultasepänliikkeet tulikin sitten kierrettyä, turhaan. Lopulta sitten jotain kirjaston kirjaa (oliskohan ollut Stephen O'Keeffen?) selaillessa tuli mieleen, että nätin ristinhän voi tehdä itsekin suht helposti. Avokki halusi periaatteidensa mukaan tehdä itse *kaiken* alusta loppuun vaikkei ole ikinä aiemmin koruja tehnytkään... Se siis takoi ja juotti ristin itse, mä koitin vieressä sanoa mitä pitää tehdä ja olla sen oloinen kuin muka tietäisin enemmän ja olisin tosi pro.

Ja pitäähän sitä ristillä ketjukin olla. Ketjumalliksi valittiin Jens Pind jota usein piinaksi kutsutaan. Ketjua varten avokki sahasi omakätisesti kaikki tarvittavat lenkit, aika näppärästi se sujui vaikka se pentele vaihtoi sahanteriä terävämpiin huomattavasti tiuhemmin kuin mitä mä olisin vaihtanut :-D Koskapa aloituspaloja ei ole tullut harrastettua, jouduin etsimään ketjun punontaa varten taas kerran netistä ohjeen. Yllätyksekseni ja ylpeydeksini avokki sai jo toisella yrittämällä ketjun lähtemään oikein :-o Harvinaisen piinaton oli siis sen teko. Ja koskapa nälkä kasvaa syödessä, niin avokki päätti tehdä samaan settiin vielä ranneketjunkin. Ja tarvitseehan korut nyt myös arvoisensa rasian. Onneksi aika loppui kesken, ties mitä peilipöytiä korulippaille se muuten olisi alkanut väsäämään :'-D

Valmis korusetti patinoituna ja valmiina luovutukseen.
Rasian suunnittelua

Tämän mukaan pitäisi sitten jyrsiä

Valmis rasia, kansi on saarnia ja pohja merbauta

Korut sopi rasiaan niin kuin se olisi niille tehty. Mitä se tietty olikin ;-)

Myös suljinsalpa oli hopeaa ja avokin työtä....

... kuten myös sarana ja itsetaotut naulat

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti