Milano 17-21.4

Synttäripukki toi tänä vuonna kahden hengen matkan Milanoon viideksi päiväksi. Pukki oli hoitanut homman hyvin, eli huolehtinut lennoista, hotellista ja vielä salaa pyytänyt töistäkin vapaata. Mikäs siinä sitten kuin leijumaan ilmaan...

Vuoristoa alkaa jo näkymään

Ryanair lentää Bergamon kentälle, mutta jo koneesta sai ostettua menopaluuliput bussiin, edestakainen matka hurjat 9 €/hlö. Sää oli perillä loistava, Suomen ankeista sateista suoraan +27 asteen aurinkoon.

Italiassahan ei voi käydä syömättä pizzaa

Dateossa sijaitsevalle hotellille sompailukin onnistui Centralesta yllättävän hyvin, tosin olin etukäteen printannut Milanon metrokartan junapysäkein. Täytyy kyllä myöntää, että vähän aikaa kesti ennen kuin löydettiin siellä pääasemalla edes metrolinjat, saatikka ne maanalaiset junat (tai miten ikinä suburban railway nyt suomennetaankaan). Matkustus kaupungin sisällä oli helppoa, lippu oli 8,25 €/nuppi, ja sillä sai kulkea 48 h niin paljon kuin lystäsi. Halpaa kuin mikä.

Tuomiokirkon eli Duomon katolla

Ainoa virallinen nähtävyys jota kävimme katsomassa oli Duomo eli tuomiokirkko. 7 €/hlö pääsi kiipeämään loputtomalta tuntuvan ajan portaita. Juuri kun alkoi tuntumaan ettei oikeasti jaksa enää nousta ja pää on liian pyörällä, oltiinkin onneksi perillä.

Kun poseeraa jykevien lohkareiden keskellä niin kuulemma näyttää hoikemmalta ;-D

Näkymää

Oltiin Duomossa aika hyvään aikaan, muita turisteja ei ollut vielä paljoa, ja kaikki eivät edes tajunneet mennä toiselle puolelle, minne hissi (12 €/hlö) olisi mennyt.

Hauska perverssi kuvio ikkunassa ;-D

Duomosta jatkettiin keskusta-alueen tutustumista, taskuvarkaita ja muita epäilyttäviä tyyppejä vältellen.

Jätskiä!

Ja kun kerta Milanossa oltiin, niin kaipa sitä pari sanaa pitäisi muodistakin jotain sanoa. Olihan siellä kalliiden huippunimien putiikkeja, mutta kun paikallisiakin katseli, niin en kyllä osaa sanoa sanallakaan mikä on niinku in tällä hetkellä, sen verran laidasta laitaan ihmisten pukeutuminen oli (Juha sentään bongasi miehen mustassa liituraitapuvussa ja neonvihreissä kiiltopintalenkkareissa - ehkä se oli kuuminta hottia? ;-D). Ainoa asia mikä pisti silmään oli, etten nähnyt kenelläkään rakennekynsiä. Naisten kynnet olivat itse asiassa hyvin lyhyet, ja niissä oli korkeintaan värillistä lakkaa jos sitäkään. Outoa.

Minun Juhalle tilaama mereneläväisiä sisältämä annos (rassukka taisi luulla että tilasin sille kalaa). Itse otin rohkeasti ja ennakkoluulottomasti pasta Carbonaran ;-D

Ruoka oli todella hyvää, ja juustot ja leikkelet veivät suorastaan kielen mennessään. En ole mikään meetvurstin ystävä, ja vähänkin läskiset kinkut jäävät aina syömättä - paitsi täällä. Makkarat suorastaan sulivat suuhun eikä mistään jäänyt ikäviä jänteitä purkkapalloksi suuhun pyörimään.

Kanaalien alue on iltaisin täynnä Aperitivo-paikkoja

Iltasyöminen oli helppo järjestää. Metrolla vain Porta Genovan asemalle, ja sieltä kävelemään kanaalia kohden. Kuuden maissa alkoi aperitivo-aika, eli ostamalla kalliin drinkin (9-10 € paikasta riippuen) pääsi nauttimaan muhkean buffet-pöydän antimista. Paikallisetkin santsasivat surutta, joten kyllähän se omakin lautanen täyttyi ja tyhjeni useamman kerran, vaikka virallisestihan kyseessä olisi ollut vain alkupalat ennen parin tunnin päästä tapahtuvaa "oikeaa" ruokailua. Muutenkin me vaihdoimme drinkit viinipulloon (joka oli samanhintainen kuin se olisi ollut muulloinkin, eli 21-25 € tienoilla), joten kyllähän salaatteja, juustoja, kinkkuja, lasagnea, pizzaa jne upposi ihan kiitettävästi.

Aperitivolla ulkoilmassa

Ja palanpainikkeeksi vielä vähän sipsejä ja drinkkejä

Drinkit olivatkin aika pelottavan väkeviä siihen verrattuna mitä Suomen baareissa on tottunut. Väkeviä kaadettiin ilman mittoja, ja tuntui että viinaa oli aina vähintään puolet lasin sisällöstä :-D

Muistinko jo mainita Gelateriat eli jäätelöbaarit :-P

Hyvinhän tuolla 5 päivää kului, tosin perjantaina illasta alkoi satamaan ja sitä jatkui koko lauantain, mutta siltikin oli ihan lämmintä. Ja tulipa samalla sponssattua paikallista mafiaa(?), joka vaihtoi tyrkyttämällä myymänsä ruusut ja aurinkolasit sateenvarjoihin (5 €/pieni ja 10 € iso). Myyjiä löytyi joka kadunkulmasta ja metroasemalta, eli niiden ostamisessa ei ollut vaikeuksia.

Meidän "kotiasema" Dateo oli hulppean kokoinen. Ja yleensä siellä oli yhtä tyhjää kuin kuvassa näkyy :'-D

Ja tulihan siellä nyt parissa helmikaupassakin poikettua. Hopeat olivat vielä ihan hinnoissaan, mutta lasihelmiä tuli ostettua eksoottisesti painon perusteella.

Helmisaalista

Sunnuntaiaamulla olikin sitten pieni probleema, mitenkä saadaan matkatavarat ehjinä Suomeen. Siis ruumassa kulkevat matkatavarat. Jotka olivat 100 % alkoholipitoisia tuotteita ;-D Ja joilla oli laukun kanssa sen verran painoa, että mukaan ei voinut edes sulloa vaatteita (shampoopullo, hammastahna ja hiuslakkakin piti pakon edessä jättää Milanoon) :-D Pullot sukkiin, sukat muovipusseihin, nämä kiinni toisiinsa hiuslenkillä, ja pehmusteeksi mukaan kaikki tyhjät mehu- ja vesipullot jotka vielä hotellihuoneessa olivat :'-D

Ruumalaukku oli tyhjänpuoleinen mutta sitäkin painavampi

Italialainen grappapullo tuli sullottua kenkälaatikkoon, sillä siinä oli ohut, pitkä kaula, joka ei olisi ylimääräisiä iskuja kestänyt. Kenkälaatikko oli tuollainen foliolla päällystetty loota, joten ei kai olisi pitänyt tulla yllätyksenä, että tämä laukku oli avattu. On varmaan ollut mielenkiintoisen näköinen läpivalaisussa, laukku täynnä pelkästään putkilonmuotoisia juttuja täynnä nestettä, ja yksi niistä vielä foliolaatikossa :'-D Tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu, eli kaikki pullot selvisivät matkasta ehjinä.