Ruususormus

Ja jatketaan Tainan pajan kurssin kivettömällä linjalla. Tämän piti olla puolen tunnin sormus, mutta kyllä siihen totuuden nimissä kului useampikin puoli tuntinen. Noh, jos tällaisen tekisi nyt, niin ehkä se puolessa tunnissa olisi valmis :-)

Hopeinen ruususormus

Tätä näyttävää cocktailsormusta on turha kuvitella käyttävänsä talvella, sillä se ei takuulla mahdu yhteenkään rukkaseen... :'-D

Prässäystä

Jospa sitä pikku hiljaa pääsisi esittelemään kesän kurssikauden satoa. Aloitetaan järjestyksessä, eli kesäkuussa olimme Taina Vuorelan kivenistutuskurssilla Kurikassa. Puitteet olivat mahtavat yli sata vuotta vanhassa koulussa joka oli sisustettu todella upeilla antiikkihuonekaluilla joista osa päätyikin meidän matkaan :-D Jälleen kerran kurssilla tuli aamusta yömyöhään painettua töitä ja kyllähän sieltä tuli saatua roppa kaupalla oppia.

Tässä riipuksessa ei sitten olekaan ainuttakaan istutusta :-) Kurssilla kun esiteltiin uusi, kätevä tapa tehdä koruja prässäämällä, joten pitihän sitäkin kokeilla. 

Prässätty hopeasydän

Kaarevista muodoista johtuen tämä oli vaikea kuvattava, kun se heijastaa ihan kaiken.

Sydän takaa. Voi pitää myös näin päin jos arpikudos alkaa ahdistamaan :-)

Tämä oli hauska tapa tehdä näyttäviä koruja, ja saatiin jo oma prässi kotiinkin... Kiitokset sen valmistamisesta kuuluu Juhan isälle Reijolle.

Solmittua

Täti täytti kesän alussa 85-v. Oli todella vaikea keksiä sopivaa lahjaa, kunnes lopulta päätin kokeilla ensimmäistä kertaa elämässäni helminauhan solmimista makeanveden helmistä. En osannut etukäteen yhtään arvioida, mihinkä 2 m silkkilanka riittäisi. Ensin ajattelin tehdä nauhan 85 helmestä, mutta siitä olisi tullut liian lyhyt. Sitten ajattelin tehdä siitä 85 cm pitkän, mutta se ei olisi sopinut mukavasti kahta kertaa kaulan ympäri. Lopulta tein tästä niin pitkän kuin lankaa riitti, muistaakseni lopullinen pituus oli noin 110 cm.

Solmittu helminauha makeanveden helmistä

Helmet tuli valittua sen perusteella mitä minulta löytyi eniten. Joukossa on ropoisempiakin yksilöitä, mutta kiilto on ihan hyvä niissäkin.

Tee-Itse Tuparilahja

Viinipullohan on aina helppo ja varma tuparilahja, mutta kovin tylsä sellaisenaan. Joten kun antiikkikirpparilta löytyi sopivat kristallilasit, niin pitihän niille sitten kehittää sopiva ja helpostikannettava kokonaisuus, jotta kaikki osaset pysyvät ehjinä. Yllättäen tämä jäi Juhan tehtäväksi :-D

Tarvikkeet olivat perin yksinkertaiset: pala saarnia, vannesaha, porakone sekä jyrsin. Ja lopputulos selviää kuvista.

Viinipullo- ja lasitelineen pohja

sekä päällyspuoli

Sovitetaan pullonkaulalle

Sekä laseille :-)

Telineeseen olisi ollut kiva saada vielä kaiverrus, mutta meillä oli jälleen kerran sen verran kiire, ettei ehditty. Kuvatkin on räpsäisty muutama hetki ennen uuteen kotiin lähtöä :-)